Tiedätkö, miten kevätahavaa voi hyödyntää ja kuinka siltä kannattaa suojautua?

Kevätahava tarkoittaa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkosivujen mukaan kuivaa kevättuulta; aurinkoista mutta tuulista ja kylmää kevätsäätä tai kuivaa kevätaikaa.

Kevätahavalla lienee ollut tärkeä merkitys, sillä rinnakkaisia termiä on paljon. Tällaisia eri puolilla Suomea käytössä olleita termejä ovat muun muassa kevätahku, keväthapla, keväthaula ja kevätkahmu.

Kevätahavaa on käytetty hyväksi monessa asiassa. Vanhan kansan viisauden mukaan puuvene tulisi tervata kevätahavalla. Perinteisesti kuivalihaa on tehty näihin aikoihin keväällä laittamalla lihat pahimpien pakkasten jälkeen ulos, jotta kevätahava pääsee ne kuivattamaan.

Maalis–huhtikuu on mainittu parhaaksi ajaksi myös pilkkoa puuklapit, sillä silloin ahava kuivattaa pilkkeet parhaiten.

Siinä missä kevätahava on hyväksi polttopuille, on se huono monille herkimmille puutarhakasveille. Lehdet ja neulaset alkavat keväällä haihduttaa vettä, jota kuiva tuuli vie mennessään. Koska kasvi ei pysty juurillaan ottamaan uutta vettä jäätyneestä maasta, alkavat lehdet ja neulaset ruskettua. Siksi moni kasvi olisi hyvä suojata kunnes routa sulaa.

Terminen kevät alkaa kun vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä.  Kuva: Lari Lievonen

Ilmatieteen laitoksella kevätahava-termi ei ole käytössä. Kevään alkamisesta kertoo terminen kevät, jolloin määritelmän mukaan vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä.

Kevään aikana lumet sulavat ja terminen kasvukausi pääsee alkuun.Termisen kevään alku vaihtelee tyypillisesti pari viikkoa keskiarvoajankohdasta.

Lauhoina talvina sää voi Etelä-Suomessa olla keväistä jo tammi- ja helmikuussakin. Maan keskivaiheilla kevät on alkanut aikaisimmillaan vuodesta 1961 alkaen jo ennen maaliskuun puoliväliä ja Lapissakin jo huhtikuun alussa.

Myöhäisimmillään kevät on tilastojen mukaan Etelä-Suomessa alkanut vasta huhtikuun puolivälin jälkeen ja Lapissa kevättä on saatu pisimmillään odottaa toukokuun puoliväliin asti.