

Helsingin uusilla asuinalueilla on vähemmän kasvillisuutta kuin vanhoilla. Se vähentää hiilensidontaa ja kuumentaa kaupunkia kesäisin.
EU:n ennallistamisasetus kiinnittää huomiota metsien lisäksi viherpeitteen kaupungeille tuomiin hyötyihin. Kasvillisuudesta tinkiminen vähentää uusien asuinalueiden hiilensidontaa ja nostaa kesälämpötiloja.
Kasvillisuus laskee lämpötiloja sekä varjostuksen että haihdunnan kautta, kun taas tiiviisti rakennetut kaupunkialueet pidättävät lämpöä. Sillä on entistä suurempi merkitys, koska kesän lämpöaaltojen ennustetaan voimistuvan tulevaisuudessa.

Aalto-yliopiston tuoreen selvityksen mukaan Helsingin vanhemmilla kerrostaloalueilla on enemmän kasvillisuutta ja erityisesti suurikokoista puustoa kuin uusilla tiiviillä asuinalueilla.
Yhtenä selittävänä tekijänä on tonttitehokkuus ja rakentamistapa.
Tutkimuksen mukaan tehokkuus ei kuitenkaan ole ainoa selittävä tekijä, sillä 1900-luvun alkupuolen myös tiiviillä asuinalueilla oli enemmän kasvillisuutta kuin uusilla asuinalueilla.
Tutkijoiden mukaan tiiviissä kaupunkirakenteessa kasvillisuudelle tulee varata riittävästi tilaa ja kiinnittää huomiota erityisesti maanvaraiseen kasvillisuuteen ja suuriin puihin.
Tonttikasvillisuuden on merkitystä myös kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi kasvillisuus tuottaa muita hyötyjä tukemalla esimerkiksi hulevesien hallintaa, luonnon monimuotoisuutta ja asuinympäristön viihtyisyyttä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
