• Voivatko valtio ja puun ostajat sopia puunkäytön määristä? ”Täysin käsittämätön ehdotus”, Metsäteollisuuden Niemi hämmästelee

    ”Puukauppa on aina myyjän ja ostajan välinen asia.”
    ”Suomelle tulisi todella kalliiksi, jos puuta jätettäisiin jalostamatta ympäristöystävällisiksi vientituotteiksi”, Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi varoittaa.
    ”Suomelle tulisi todella kalliiksi, jos puuta jätettäisiin jalostamatta ympäristöystävällisiksi vientituotteiksi”, Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi varoittaa. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    21.4.202316:30
    Jukka Hämäläinen

    Myös Metsäteollisuus ry:ssä ihmetellään sitä, että Suomen ympäristökeskus (Syke) on ottanut tuoreessa metsän hiilinieluja käsittelevässä raportissaan puun käyttöä rajoittavan näkökulman.

    Syke varoittaa julkaisussaan, että metsien hiilinielu jää liian pieneksi, jos hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai lisääntyvät.

    Lisää aiheesta
    • Mitä järeämpi puu ja pitkäikäisempi lopputuote, sen parempi ilmastolle.

      Metsäpolitiikka | Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi – Syke väläyttää metsänomistajalle sekä hakkuuveroa että korvausta hiilensidonnasta

      Tilaajalle

    Metsäteollisuus ry:n näkökulmasta edelleen tärkeintä on fossiilisista päästöistä irrottautuminen, metsäjohtaja Karoliina Niemi painottaa.

    ”Metsäteollisuus tuottaa jo nyt – ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä enemmän – ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Puupohjaisten tuotteiden valmistaminen edellyttää puun käyttöä.”

    Niemi huomauttaa, että Brysselissäkin tiedetään, että hiilinieluihin liittyy suuria epävarmuuksia.

    ”Tiedossamme ei ole, että Suomelle olisi tulossa varsinaista laskua, eikä nieluyksiköistä tai niiden hinnoista ole mitään käsitystä.”

    ”Se tiedetään, että tulisi Suomelle todella kalliiksi, jos puuta jätettäisiin jalostamatta ympäristöystävällisiksi vientituotteiksi. Tehtailla jäisi palkkoja maksamatta ja metsänomistajilta jäisivät puunmyyntitulot saamatta”, Niemi listaa.

    Niemi kiittelee Sykeä siitä, että se nostaa esille mahdollisen hakkuuvuodon eli sen, että hakkuut valuisivat lievempien rajoitusten maihin.

    ”Ihmiset tarvitsevat puusta valmistettuja tuotteita, ja jossain ne tehdään.”

    ”Hakkuuvuodon tutkimukseen on syytä panostaa lähivuosina lisää, jotta tämän ongelman ratkaisuun löydettäisiin keinoja”, hän ehdottaa.

    Niemi luottaa siihen, että metsien kasvua voidaan Suomessa edelleen lisätä.

    ”Siihen tulee panostaa lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Syke ei tätä valitettavasti riittävästi huomioi.”

    ”Kaikki lähtee ripeästä uudistamisesta, metsien aktiivisesta ja oikea-aikaisesta hoidosta. Mukaan kuuluvat myös kohdekohtaiset lannoitukset ja ilmastoviisas suometsätalous. Keinoja on, nyt on toimittava.”

    Syken ehdotus siitä, että valtio ja puun ostajat sopisivat puunkäyttömääristä on Niemen mielestä täysin käsittämätön jo kilpailulainsäädännön näkökulmasta.”

    ”Puukauppa on aina myyjän ja ostajan välinen asia.”

    Syken raporttiin pääset tästä.

    Lisää aiheesta
    • ”Haittaverot käytännössä heikentäisivät alan kannattavuutta ja sataisivat fossiilitalouden laariin”, Marko Mäki-Hakola uskoo.

      Metsänhoito | Syken metsäraportti tyrmistyttää – MTK: Metsien käyttö on ratkaisu ilmastohaasteisiin, ei ongelma

      Tilaajalle
    • Metsien puumäärän kasvattaminen on edelleen mahdollista samalla kun metsiä hyödynnetään.

      Metsänhoito | Luke: Metsien käytöstä on maalattu liian synkkä kuva

      Tilaajalle
    • Sähkön ja energian teko kivihiilellä tuottaa paljon päästöjä. Kuvassa ruskohillikaivos Saksassa.

      Politiikka ja talous | Ovatkohan suhteet kohdillaan – yksi puolalainen hiilivoimala tuprutti päästöjä enemmän kuin metsien hiilinielu oli Suomessa samana vuonna

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin