Metso-ohjelma on parantanut Naturan aiheuttamia haavoja – menestystarina kiinnostaa myös Ruotsissa

Vapaaehtoisen metsien suojelun ja luonnonhoidon ohjelma Metso on monella tapaa menestystarina.

”Se on saanut ympäristöhallinnon ja metsäväen puhaltamaan yhteen hiileen”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kiteytti puheenvuorossaan Metso-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa keskiviikkona.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmana alkuun tunnettua Metsoa alettiin valmistella 1990-luvun lopussa, kun Suomi oli liittynyt EU:hun ja Natura 2000 -ohjelman toimintaperiaatteet koettiin pakkosuojeluna.

Keinovalikoimaan tuli vapaaehtoisuus, mikä on kantanut pitkälle. Metsossa maanomistaja voi tarjota metsäkohdetta suojeluun ja jos kriteerit täyttyvät, hän saa siitä puuston arvoa vastaavan korvauksen. Suojelusopimus voi olla pysyvä tai määräaikainen.

”Metsosta on ollut erittäin paljon hyötyä. Naturan aiheuttamat haavat paranevat, kun metsänomistajat kohdataan aidosti omistajina ja päättäjinä”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen totesi. Hän toimi aiemmin MTK:ssa ympäristöasioista vastaavana kenttäpäällikkönä.

Metsänomistajien asenteet luonnonsuojelua kohtaan muuttuivat Metson ansiosta suopeammiksi. Myös metsäalan toimijoiden sitoutuminen suojeluohjelmaan saa kiitosta.

Metso-ohjelma onnistui tavoitteessaan suojella pysyvästi 96 000 hehtaaria metsää.

Hehtaarimäärää on kuitenkin moitittu pieneksi. Metson vaikutus metsätalousmaan suojeluasteeseen on vain 0,4 prosenttia, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esa Pynnönen kertoi.

Metso-ohjelman loppuarvioinnin mukaan Metso on vaikuttanut myönteisesti monimuotoisuuteen, mutta ohjelman rahoitus ja resurssit eivät ole riittäneet pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumista.

Metson rahoitus on vaihdellut suuresti vaalikausien mukaan. Selvin kuoppa kemeran ja metkan mukaisissa ympäristötukisopimuksissa nähtiin vuonna 2015, jolloin vallassa oli ensin Stubbin, sitten Sipilän hallitus. Viime vuoden pudotusta selittävät Metsäkeskuksen tietojärjestelmän muutos sekä luonnonhoidon asiantuntijoiden irtisanomiset.

Yleisöstä ehdotettiin, että suojelupäätösten tekemistä voisi tehostaa siten, että metsänomistaja voisi tarjota kohteita Metsään.fi-palvelussa ja suojelupäätöksiä voitaisiin tehdä enemmän kirjoituspöydän ääressä, jolloin metsässä juokseminen vähenisi. Korvaus maksettaisiin kaukokartoitusaineistosta määritettävän puuston perusteella.

Essayah kertoi, että Metsolle valmistellaan parhaillaan jatkokautta ja tavoitteena on päästä aloittamaan uuden ohjelmakauden työ keskeytyksettä ensi vuodesta alkaen.

Uutta ohjelmakautta on kaavailtu vuosiksi 2026–2040.

Useissa puheenvuoroissa toivottiin, että Metsosta tehtäisiin pysyvä mekanismi. Siihen kiireinen ministeri ei ollut enää paikalla ottamassa kantaa.

Essayahin mukaan Metso-ohjelmasta on ollut mukava kertoa kansainväliselle yleisölle.

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne kertoi, että etenkin Ruotsissa Metso-ohjelma on herättänyt laajaa kiinnostusta ja ihmetystäkin, miksei vastaavaan ole siellä pystytty.