Ari Sirviön metsiin levitettiin kaliumlannoitetta droonin avulla syyskuun alussa yhteensä noin kolme hehtaarin alalle. Lannoitetta meni 230 kiloa hehtaarille. Kuva: Tarmo LehtosaloSonkajärviAri Sirviön taimikko sai vartissa hoitoa terveysvaivoihin – droonisota mullisti metsälannoituksen
Puun polton vähentyessä tuhkasta voi tulla pulaa. Siksi kaliumlannoitus droonin avulla on suometsissä varteenotettava vaihtoehto.TilaajalleIlmavirta on viedä lippalakin päästä, kun noin 50 kilogramman painoinen drooni kiihdyttää propelleitaan ja nousee ilmaan. Tuota pikaa kopteri palaa lähtöpaikkaansa ja saa kannettavakseen uuden kuorman kaliumrakeita.
Kun aikaisemmin keinolannoitteita levitettiin muutaman hehtaarin metsäkuviolle äyskärillä tai reppuruiskulla, hommaan kului kokonainen työpäivä. Nyt saman asian hoitaa drooni noin vartissa.
”Itänaapuri on tehnyt tehtävänsä”, Metsän Terveyslannoitus oy:n toimitusjohtaja Esa Peltonen toteaa. Hän oli levittämässä kaliumlannoitteita Ari Sirviön suometsään syyskuun alussa.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja sitä seurannut taisteludroonien kehitys on mullistanut myös metsälannoitusteknologian.
”Droonien kantavuus ja akut ovat parantuneet, joten niiden käyttö on entistä järkevämpää.”
Peltosen yritys on lannoittanut metsiä droonien avulla noin viiden vuoden ajan, mutta kuluneen kahden vuoden aikana droonilannoituksesta on tullut erityisen tehokasta.
”Droonien kantavuus ja akut ovat parantuneet, joten niiden käyttö on entistä järkevämpää”, Peltonen toteaa.
Metsän Terveyslannoitus oy:n toimitusjohtaja Esa Peltonen esittelee droonin lentoreittiä metsänomistaja Ari Sirviölle ja Metsäkeskuksen Markku Remekselle. Kuva: Tarmo LehtosaloSonkajärveläinen Sirviö tilasi kolmelle turvekankaalla kasvavalle metsäkuviolleen kaliumlannoituksen, sillä ne kärsivät selkeästi ravinnepuutoksesta. Lannoitettavaa pinta-alaa oli yhteensä kolme hehtaaria.
”Rupesi harmittamaan, kun puiden kasvukunto heikkeni.”
Koska kaikki hoitotoimet oli tehty, metsän terveyteen oli järkevää investoida.
Kuusen neulaset kärsivät kaliumin puutoksesta, Ari Sirviö näyttää. Kuva: Tarmo LehtosaloTuhkalannoitus olisi vaatinut joko ajourat tai raskaan helikopterin, joten kaliumlannoitus droonin avulla vaikutti helpommalta vaihtoehdolta. Tuhkaa ei ainakaan toistaiseksi pystytä levittämään droonilla. Nuoreen taimikkoon ei levityskoneilla olisi ollut asiaa.
Helikopterilevitys kannattaa laajoilla yhtenäisillä alueilla. Peltosen mukaan alle 10 hehtaarin kuvioilla drooni on ehdottomasti kätevämpi. Se kulkee pakettiauton perässä kohteeseen ja on hetkessä käyttövalmis.
Kun lannoitettava ala on piirretty karttaan, tekoälyä käyttävä ohjelmisto optimoi lentoreitin.
Peltosen mukaan kaliumlannoitus droonilla maksaa levityksen osalta noin 200 euroa hehtaarilta. Sen päälle tulevat lannoitteet.
Matti Martikainen vaihtaa droonin akkua. Esa Peltonen ja Ari Sirviö täyttävät samalla lannoitesäiliötä. Kuva: Tarmo Lehtosalo
Matti Martikainen nostaa droonin pakettiauton perään. Kuva: Tarmo LehtosaloSuomessa on merkittävä ala suometsiä, joiden puusto kärsii ensisijaisesti kaliumin, mutta myös muiden ravinteiden puutoksista. Kaliumin puutos korjataan yleensä tuhkalla.
”Suometsän terveyslannoituksessa tuhka on lyönyt läpi, ja se on erinomainen tuote.”
Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta pitää kaliumlannoitusta hyvänä vaihtoehtona tuhkalannoitukselle.
”Suometsän terveyslannoituksessa tuhka on lyönyt läpi, ja se on erinomainen tuote”, hän sanoo.
Tuhkan saatavuus kuitenkin heikkenee, kun puun poltto lämpölaitoksissa vähenee.
Neulasten keltaisuus kielii ravinnepuutoksesta. Kuva: Tarmo LehtosaloRemeksen mukaan kaliumpuutos ilmenee metsissä ”yleisenä huonovointisuutena”. Etenkin yli vuoden vanhat neulaset kellastuvat.
”Kalium auttaa neulasta avaamaan ilmanottoaukkoja ja toimii myös pakkasnesteenä”, hän selittää.
Sen vuoksi riittävä kaliumin saanti suojaa puuta kuivumiselta ja pakkaselta. Se auttaa myös puolustautumaan sienitauteja vastaan.
Lisäksi kalium vaikuttaa yhteyttämiseen ja ravinteiden kulkeutumiseen, Remes luettelee.
Taimikossa terveyslannoitus vaikuttaa ennaltaehkäisevästi. Sen avulla voidaan välttyä esimerkiksi latvanvaihdoilta.
Markku Remes kairasi kuusesta näytteen, josta näkee puun vuosilustot. Kuva: Tarmo Lehtosalo
Lustosta näkee, että kasvu on selvästi hidastunut viime vuosina. Ikää puulla on noin 45 vuotta. Kuva: Tarmo LehtosaloSirviö harppoo juuri lannoitetun taimikon takana olevaan varttuneempaan kuusikkoon. Neulaset ovat selvästi kellertäviä.
Kun hyppää ojan yli, huomaa, miten paksu turvekerros kasvualustassa on.
Ravinnepuutokset ovat yleisiä juuri paksuturpeisissa suometsissä, sillä juuret eivät saa maasta kivennäisiä.
”Kun puiden hyvinvoinnista pidetään huolta, saadaan arvokasta tukkia.”
Sirviö aikoo tilata kyseiselle kuviolle aikanaan tuhkalannoituksen. Kesällä hän heitti muutaman puun juurille ensiapuna saunan tuhkaa.
Sirviön mukaan soilla kannattaa hyödyntää luontaisesti syntyneet taimet ja laittaa rahaa mieluummin lannoitukseen.
”Kun puiden hyvinvoinnista pidetään huolta, saadaan arvokasta tukkia.”
Drooni on näppärä erityisesti pienialaisten metsäkuvioiden lannoitukseen. Kuva: Tarmo LehtosaloArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
