• ”Metsän osto oli kuin lottovoitto” – Tiina Kuistille paluu kotikylään oli älyttömän hieno juttu

    Metsätilaa ostaessaan Tiina Kuisti ei osannut aavistaa, kuinka suuri ja hieno elämänmuutos päätöksestä koituisi.
    Tilaajalle
    Tiina Kuisti osti puolisonsa kanssa tilan veljeltään. Ostopäätös oli Kuistin mukaan loistoratkaisu.
    Tiina Kuisti osti puolisonsa kanssa tilan veljeltään. Ostopäätös oli Kuistin mukaan loistoratkaisu. Kuva: Johannes Tervo
    Metsä|Maanomistus
    8.1.202421:00
    Hanna Lensu
    Ylistaro

    Ylistarolainen Tiina Kuisti päätyi miehensä kanssa nopealla aikataululla metsätilan omistajaksi vuonna 1997. ”Ostimme veljeltäni metsät ja kotitalon”, Kuisti kertoo.

    Edes tilaa ostaessaan hän ei osannut aavistaa, kuinka suuri ja hieno elämänmuutos päätöksestä koituisi. Kaupanteko eteni noin puolessa vuodessa ensimmäisestä keskustelunavauksesta siihen, että Kuisti muutti puolisonsa Lassen kanssa Alhojoen kylään lapsuutensa kotitaloon asumaan.

    ”En ajatellut asiaa niin, että jatkan tilanpitoa tai muutan kotiin asumaan. Olin jo lapsuudenkodistani lähtenyt. Me ostimme vanhan talon ja metsää. Kaikkein vaikeinta muutossa oli jättää mukava naapurusto Lapualla. Mutta ajattelin sitten, että jos Lasse tykkää muuttaa, niin kyllä se minullekin käy. Olemme tekeväistä sorttia ja täällä riittää puuhaa.”

    Kaupanteko eteni noin puolessa vuodessa ensimmäisestä keskustelunavauksesta siihen, että Kuisti muutti puolisonsa Lassen kanssa Alhojoen kylään lapsuutensa kotitaloon asumaan.

    Tilan hankinta oli molemmille hyppy tuntemattomaan. ”Itse työskentelin konttorirottana, Lasse kirvesmiehenä. Ennen kuin ostimme tilan, ei voi sanoa, että olisin ollut kiinnostunut metsästä, varsinkaan metsänhoidosta. Aluksi tehtiin aivan varmasti paljon turhaa työtä.”

    Hän pitää tilan ostoa yhä älyttömän hienona juttuna. ”Se oli meille kuin lottovoitto, työtä ja tekemistä riitti. Vanhempani asuivat myös tässä, ja meidän molempien kannalta oli hyvä ratkaisu, että muutimme tähän asumaan.”

    Osaamista metsänhoitoon on hankittu paljon muun muassa metsäkeskuksen kursseilta. ”Hyviä vinkkejä saa juttelemalla toisten metsänomistajien kanssa, kaikki ovat aloittaneet joskus alusta. Alan kurssit ja koulutukset kuuluvat yhä meidän arkeemme.”

    Kasvupaikalla on iso merkitys, Tiina Kuisti näyttää. Nämä puut ovat molemmat 60-vuotiaita, jopa samalta lohkolta kaadettuja.
    Kasvupaikalla on iso merkitys, Tiina Kuisti näyttää. Nämä puut ovat molemmat 60-vuotiaita, jopa samalta lohkolta kaadettuja. Kuva: Johannes Tervo

    Pariskunta tekee erittäin paljon metsätöitä itse tilallaan, hankintahakkuista lähtien. Puolet vuodesta Tiina tekee kausityötä Ylistaron hautausmaalla.

    Hän määrittelee oman metsänsä ”kokonaisvaltaiseksi ihanuudeksi”.

    ”Metsällä on tietysti rahallista arvoa, mutta tärkeintä kuitenkin on vastuu siitä, että metsä pysyy hyvässä kasvukunnossa. Se tarjoaa myös alkukantaisia elämyksiä: onhan se hieno ääni, kun puu jymähtää nurin”, Kuisti kertoo. ”Metsätöissä näkee kättensä jäljen. On myös kyettävä fyysiseen ponnisteluun ja lähdettävä töihin kurjemmillakin keleillä.”

    ”Metsätöissä näkee kättensä jäljen. On myös kyettävä fyysiseen ponnisteluun ja lähdettävä töihin kurjemmillakin keleillä”, Tiina Kuisti miettii metsätyön arkea.
    ”Metsätöissä näkee kättensä jäljen. On myös kyettävä fyysiseen ponnisteluun ja lähdettävä töihin kurjemmillakin keleillä”, Tiina Kuisti miettii metsätyön arkea. Kuva: Johannes Tervo

    Metsänomistajuudessa yhdistyvät vapaus ja velvollisuus.

    ”Omistajana voi säästää ja vaalia hienoja paikkoja. Välillä metsänhoito merkitsee rahanmenoa, välillä rahantuloa. Tätä hommaa tehdään tulevaisuutta ajatellen, metsän kierrossa on tilinväli kymmeniä vuosia”, Kuisti pohtii.

    Lisää aiheesta
    • Perintövero kirpaisee ankarasti etenkin sellaisia metsätiloja, joissa perijä on esimerkiksi sisarus.

      Maanomistus | Perintövero istuu tiukassa kuin takiainen – muutos kirjattiin jo hallitusohjelmaan, mutta neuvottelijatkin myöntävät hankkeen hataruuden: ”Menee toiveiden tynnyri -osastoon”

      Tilaajalle
    • Suomessa on noin 50 000 kuolinpesää, jotka omistavat metsää.

      Maanomistus | Kuolemattomat kuolinpesät

      Tilaajalle
    • Antilan yhteismetsän osakkaat kokoontuivat syksyllä purkamaan majavan metsään rakentamaa patoa.

      Maanomistus | ”Olemme maksaneet perintöverot yhdeksän kertaa” – hämeenkyröläisen suvun maat koottiin 820 hehtaarin yhteismetsäksi

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle