Aiemmin lannoitukseen kelpaamatonta tuhkaa saa käyttää nyt metsissä uuden menetelmän ansiosta
Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhkalannoitusten määrä 30 000 hehtaariin vuodessa.
Jyväskylän yliopisto kehittää tuhkissa esiintyvien haitallisten aineiden, kuten arseenin ja kadmiumin poistoa. Kuva: Jyväskylän yliopistoJyväskylän yliopisto on kehittänyt menetelmän, jonka avulla tuhkasta saadaan poistettua sen käyttöä rajoittavia haitta-aineita.
Näin aiemmin lannoitukseen kelpaamattomasta tuhkasta saadaan tehtyä lakisääteiset vaatimukset täyttävää metsälannoitetta.
”Kehittämässämme vihreässä menetelmässä tuhkaa käsitellään orgaanisella hapolla, joka mahdollistaa arseenin ja kadmiumin poistamisen tuhkasta ilman että tuhkan ravinnepitoisuus metsille tärkeiden kaliumin ja fosforin osalta merkittävästi laskee”, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Emilia Virtanen tiedotteessa.
Metsiä lannoitettiin viime vuonna Suomessa 68 000 hehtaaria. Pinta-alasta tuhkalannoitusten osuus on ollut noin 10 000–15 000 hehtaaria vuodessa. Tavoitteena on kolminkertaistaa määrä 30 000 hehtaariin vuodessa.
Tuhkalannoituksella voi lisätä puuston kasvua merkittävästi etenkin ojitetuissa suometsissä. Lannoitus edistää myös metsien terveyttä ja vähentää soiden kunnostusojitustarpeita.
”Tuhkalannoitus tarjoaa kustannustehokkaan ja kiertotaloutta tukevan ratkaisun, joka lisää metsien taloudellista ja ekologista arvoa sekä parantaa hiilinielujen muodostumista”, kertoo Jyväskylän yliopiston lehtori Rose Matilainen tiedotteessa.
”Teollisuuden sivuvirtoja poltettaessa mahdolliset naulat tai muut metalliosat voivat vaikuttaa tuhkan laatuun.”
Tuhkan sisältämiä ravinteita ja metalleja tutkitaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa Heleä-hankkeessa.
Hankkeessa ovat mukana myös Jyväskylän yliopisto ja Suomen metsäkeskus. Tavoitteena on edistää metsien elinvoimaisuutta ja kiertotaloutta lisäämällä tuhkalannoituksia.
Jyväskylän yliopisto vastaa tuhkan laadun tutkimuksesta. Analyysissä oli mukana 26 tuhkanäytettä.
Suurin osa tutkituista tuhkista soveltui sellaisenaan metsälannoitteeksi. Osan käyttöä voi kuitenkin rajoittaa korkea haitta-ainepitoisuus.
Virtanen huomauttaa, että tuhkan laatuun vaikuttavat myös poltto-olosuhteet.
”Esimerkiksi kattilamateriaalit voivat vaikuttaa syntyvien tuhkien metallipitoisuuksiin. Myös teollisuuden sivuvirtoja poltettaessa mahdolliset naulat tai muut metalliosat voivat vaikuttaa tuhkan laatuun.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
