Harva ennuste metsien kasvusta on osunut oikeaan – paras arvio lausuttiin 1950-luvulla, sanoo Luken tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman arvion mukaan Suomen metsien vuosikasvu on 104 miljoonaa kuutiota vuodessa. Katsaus aiempiin metsistä tehtyihin kasvuskenaarioihin osoittaa, että harva laskelma on osunut oikeaan.

1960-luvulla uskottiin metsien kasvun voivan yltää 110 miljoonaan kuutioon jo 2000-luvun alussa. Laskelman takana oli oletus, että kaikki vanhat metsät uudistettaisiin nopeasti. Suot ojitettaisiin ja lannoitettaisiin. Laskelma yliarvioi metsien kasvun ja hoidon lisäksi teollisuuden puun tarvetta.

1990-luvun lopun laskelmat puolestaan aliarvioivat tulevaa kasvua. Metsänhoidon tuoma lisäys nähtiin, mutta ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa kasvusysäystä skenaariot eivät huomioineet.

Luken Kari T. Korhosen mukaan taustalla oli myös senaikaisen inventoinnin hitaus.

”Inventointitiedot olivat osassa maata 15 vuotta vanhoja. Vasta 2000-luvun puolella huomattiin, että kasvu on itse asiassa aika korkealla.”

2050-luvulla saavutettava, yli 150 miljoonan kuution kasvu löytyy maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman taustalaskelmasta vuodelta 2019 . Sen oletukset ovat hurjat. Metsäpinta-alaa lisättäisiin välittömästi metsittämällä osa viljelyksessä olevistakin pelloista. Lisäksi oletetaan metsäteollisuuden puun käytön romahtavan 2030-luvun lopulla.

Yrjö Ilvessalo ennakoi tulevia hakkuumahdollisuuksia metsien kasvun ja metsänhoidollisen tilan perusteella vuonna 1942 julkaistussa tutkimuksessa. 

Luken tutkimusprofessori Lauri Mehtätalon mielestä parhaan arvion metsien kasvun rajoista on esittänyt vuonna 1953 metsätieteilijä Yrjö Ilvessalo, jolle oli kertynyt suunnaton määrä kokemusta metsien mittauksesta ensimmäisestä VMI-kierroksesta lähtien.

Ilvessalo arvioi, että hyvin hoidetun, täystiheän metsän kasvu olisi 1,6–2,3-kertainen sen ajan tavanomaisiin metsiin verrattuna. 1950-luvun alussa metsät kasvoivat 50 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten Ilvessalon kertoimilla päästään 80 ja 115 miljoonan välille. Mehtätalon mukaan ilmastonmuutos on vienyt kasvua kohti haarukan yläpäätä. Ilman lisälämpöä ja -hiilidioksidia oltaisiin vajaassa 100:ssa miljoonassa kuutiossa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 70–80 prosenttia metsien lisääntyneestä kasvusta kivennäismailla viime vuosikymmeninä on ollut metsänhoidon ansiota. Loput on tullut ilmastonmuutoksen ja typpilaskeuman seurauksena.

Tehokkaan metsätalouden yleistymisestä on kulunut 70 vuotta, eli yhden kiertoajan verran, Mehtätalo huomauttaa. Metsänhoito ei voi lisätä kasvua enää merkittävästi, koska yhä useampi uudistettava metsä on jo tehokkaassa käytössä.

”Ei ole enää vajaatuottoisia metsiä. Kasvu on tasaantumassa ja voi jopa vähetä ikäluokkajakauman takia, etenkin jos huonoja kasvuvuosia tulee lisää.”

Mehtätalon mukaan tulevaisuuden kasvun arviointi on vaikeaa, koska hakkuut ja suojelupäätökset eivät ole tiedossa. Jos monimuotoisuuden nimissä suojellaan vanhoja metsiä, niiden kasvu hiipuu pikku hiljaa. Ilmastonmuutos lisää vuosien välistä vaihtelua, tulevaisuuden metsätuhoja ei tiedä kukaan.

”Minäkin voin ennustaa 50 vuoden päähän mitä vaan, enkä menetä työpaikkaani. Olisihan se hienoa, jos tutkimukseni löydettäisiin silloin ja todettaisiin, että olen ollut oikeassa. Hattua nostan Ilvessalolle.”