”Osuuskunnat ovat harhautuneet varsinaisesta osuuskunta-aatteesta liialliseen bisnesajatteluun” – näin MT:n lukijat ruotivat osuuskuntien jäsenyyden mielekkyyttä

Marraskuun lehdessä ruotsalaisen metsäosuuskunnan Norra Skogin puheenjohtaja Stig Högberg kertoi, että hänen johtamansa osuuskunnan toiminnan tavoitteena on maksaa hyvä hinta puusta. Kysyimme verkkolukijoiltamme, ovatko he tyytyväisiä osuuskunnan jäsenyyden tuottamaan hyötyyn.

Noin puolet vastaajista kertoi saavansa jäsenyydestä etua. Ylivoimaisesti yleisin peruste tyytyväisyyteen oli, että Metsäliitto maksaa muihin sijoituskohteisiin verrattuna hyvää korkoa osuuspääomalle.

"Kyllä: hyvällä korkotuotolla. Puun hinta taas vastaavasti heikko", asiaa kommentoitiin. Moni mainitsi pitävänsä tärkeänä, että puut saa varmemmin myytyä ja että metsänomistajilla on omistuksessaan puuta jalostavaa teollisuutta.

Kritiikkiäkin tuli. "Tuottajaosuuskunnat ovat harhautuneet varsinaisesta osuuskunta-aatteesta liialliseen bisnesajatteluun. Maksettaisiin tuotteesta oikea hinta ja osuuskorkojen osuus pienemmäksi."

Vähän harvempi kuin joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, ettei ole saanut osuuskunnan jäsenyydestä taloudellista hyötyä. Nämä vastaajat olivat useimmiten tyytymättömiä jäsenille maksettuun tuottajahintaan.

"Kuitenkaan puun kantohinta ei seuraa markkinoita."

"On se vaan aika kummallista että osuuskunta rupeaa kartelliin omia jäseniä vastaan ja käymään vielä oikeutta heitä vastaan."

"Hyöty metsänomistajalle murusia verrattuna ostajan saamaan hyötyyn raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi."

Monet myös karsastivat ylipäänsä ajatusta, että puunmyyjän pitäisi liittoutua ostajan kanssa.

"Myyn sille joka maksaa eniten ilman ketunhäntiä. Jos hinta miellyttääpi. Pöllin hinta pitäisi olla 120 eurua, tukin 200 eurua", kommentoi kyselyyn vastannut Asko, joka ei ole osuuskunnan jäsen.

Kysely tehtiin mt.fi-verkkosivulla 14–18.11.2022. Kyselyyn vastasi 324 henkilöä.