Kuolinpesien metsäomaisuus jakoon nopeammin – vanhimmat omistukset 1800-luvulta

Suomessa kuolinpesät omistavat yli 9 prosenttia yksityismetsistä, kertoo Sahateollisuuden uusi selvitys.

Kuolinpesät ovat omistusmuotona väliaikaisiksi tarkoitettuja, mutta osa niistä säilyy purkamattomina vuosikymmeniä.

Kuolinpesien metsäomistus on muodostanut passivoivan esteen metsien käytölle. Selvityksen mukaan kuolinpesissä tehdään noin 25 prosenttia vähemmän metsänkäyttöilmoituksia suhteutettuna pinta-alaan verrattuna muihin omistusmuotoihin.

Selvitys tarjoaa myös ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. Kuolinpesille voitaisiin esimerkiksi säätää velvoite toimittaa perinnönjako sovitun määräajan puitteissa. Vaihtoehtoisesti kuolinpesän voisi velvoittaa luovuttamaan metsä- ja maatalousomaisuutensa määräajassa.

Esimerkiksi Norjassa määräaika pesän selvittämiseksi on kolme ja Ruotsissa neljä vuotta. Suomessa vastaavat määräajat puuttuvat kokonaan.

Pahimmillaan kuolinpesien purkamiseen liittyvät esteet saattavat monimutkaistaa päätöksentekoa entisestään. Päätöksenteko vaikeutuu, jos pesänselvittäjien määrä kasvaa. Näin käy jos kuolinpesän osakas kuolee, jolloin hänen kuolinpesänsä tulee osakkaaksi vanhaan pesään. Tällä hetkellä vanhimmat kuolinpesät ovat 1800-luvulta.

Mikäli kuolinpesät myisivät puuta samassa suhteessa, kuin tavanomaiset metsänomistajat, vastaisi se 50 miljoonan euron vuosittaisia kantorahatulojen kasvua, Sahateollisuus tiedottaa.

Tulevaisuudessa ongelman merkittävyys tulee kasvamaan, sillä metsänomistajat ovat vanhentuneet. Suomalaisen metsänomistajan keski-ikä on 60 vuotta, jonka lisäksi metsää omistaa noin 250 000 yli 65-vuotiasta henkilöä.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aallon mukaan kuolinpesien purkamisen helpottaminen hyödyttäisi metsänomistajien ja teollisuuden lisäksi myös luontoa sekä taloutta.

“Kun kuolinpesien määrä kasvaa ja päätökset jumittuvat, jäätyvät myös aktiiviset luonnon- ja metsänhoitotoimet sekä puukaupat”, Aalto toteaa Sahateollisuuden tiedotteessa.

Aallon mielestä Suomen olisi pyrittävä kuolinpesien käsittelyssä muiden pohjoismaiden tasolle tilanteen ollessa vielä hallittavissa.

Sahateollisuus ry toivookin, että seuraava hallitusohjelma ottaisi huomioon perinnönjakoon liittyvät ongelmat ja valmistelisi niihin liittyvät tarvittavat lakimuutokset.

Järjestön mukaan tulevaisuudessa perinnönjako tulisi lain puitteissa toteuttaa kolmen vuoden määräajassa. Samalla pesänselvittäjän toimivaltuuksia tulisi vahvistaa.

Selvityksen laatijan Geradin Partnersin Tuomas Pöystin mukaan malli olisi myös lainsäädännön näkökulmasta mahdollinen.

”Täydennettynä pesänselvittäjän toimivallan vahvistamisella malli on perustuslain näkökulmasta toteuttamiskelpoinen, kun sääntely on tarkkarajaista ja vähemmistön oikeusturva turvataan”, Pöysti kiteyttää tiedotteessa.