Metsätutka: Raakkutuho nakersi erityisesti yhden metsänomistajaryhmän luottamusta metsäyhtiöihin

Stora Enson korjuutyömaalla Kainuussa sattunut raakkutuho nosti koko metsäalan rajun arvostelun kohteeksi. Se on heikentänyt myös metsänomistajien luottamusta metsäyhtiöihin.

”Hukkajoen raakkupuron ylitystä metsäkoneella tutkitaan törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Syytä onkin. Jokin petti Stora Enson korjuuketjussa pahasti”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Hukkajoen tapauksen nostattama mediamylläkkä vaikutti myös tavallisiin metsänomistajiin. MT:n tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan se heikensi myös metsänomistajien luottamusta metsäyhtiöihin.

Yli kolmannes syksyn Metsätutka-kyselyyn vastanneista metsänomistajista kertoi, että Suomussalmen raakkutuho rapautti heidän luottamustaan metsäyhtiöiden toimintaan.

Raakkutuho vaikutti etenkin palkansaajiin ja eläkeläisiin lukeutuviin metsänomistajiin. Palkansaajista lähes puolet kertoi raakkutuhon heikentäneen luottamusta metsäyhtiöihin.

Erityisen selvä ero vastauksissa näkyi sukupuolten välillä.

Naismetsänomistajien enemmistö on aiempien Metsätutka-kyselyiden perusteella ollut miehiä pehmeämpien arvojen kannalla metsien käsittelyssä. Se heijastui myös suhtautumisessa Hukkajoen raakkutuhoon.

Yli puolet naismetsänomistajista kertoi raakkutuhon heikentäneen ainakin jossain määrin luottamusta metsäyhtiöiden toimintaan.

Toki myös toisella tapaa ajattelevia naismetsänomistajia löytyi. Yli neljännes naismetsänomistajista sanoi, ettei raakkutuho vienyt heidän luottamustaan metsäyhtiöihin.

Miesten osalta tilanne oli toisin päin. Raakkutuho ei juurikaan hetkauttanut kahta kolmasosaa miesmetsänomistajista.

Joka viides miesvastaaja kertoi sen heikentäneen jonkin verran suhtautumista metsäyhtiöihin, mutta vain yksi miesvastaaja kymmenestä myönsi raakkutuhon syöneen oikein kunnolla luottamusta metsäyhtiöihin.

Vähiten raakkutuho huoletti aktiivisimmin puukauppaa käyviä metsänomistajia. Joka vuosi puuta myyvistä metsänomistajista lähes kolme neljästä totesi, ettei asialla ole juurikaan vaikutusta heidän näkemykseensä metsäyhtiöistä.

Vastaavasti asialla oli selvästi suurempi merkitys harvoin tai ei lainkaan puuta myyville metsänomistajille. Heistä noin 40 prosenttia kertoi raakkutuhon ainakin jossain määrin huonontaneen käsitystä metsäyhtiöistä.

Tilakoon perusteella raakkutuholla oli vähiten merkitystä keskimääräistä suurempien metsätilojen omistajille. Yli 100 hehtaarin metsätilojen omistajista kolme neljäsosaa totesi, ettei raakkutuholla ollut juurikaan vaikutusta heidän metsäyhtiöitä kohtaan tuntemaan luottamukseen.

Raakkutuhon jälkeen metsätaloudesta ja puunkorjuusta käyty raju keskustelu huolettaa metsänomistajia edustavaa MTK:ta. Järjestö pelkää sen johtavan erilaisten uhanalaisten luontokohteiden harmaaseen suojeluun, josta metsänomistajat eivät saa korvausta.

”Metsänomistajien oikeusturvan heikentyminen saattaa vaarantaa hyvän lähtökohdan, joka metsänomistajilla nyt on luontoarvojen vaalinnasta. Siksi Hukkajoen tapaus ei saa johtaa tunnekuohussa tehtäviin linjauksiin ja korvauksettomiin käyttörajoituksiin”, toteaa Tiirola.

Raakkujen vähenemisen suurin syyllinen on raakuille tärkeiden lohikalojen nousun estävä vesireittien patoaminen. Kuva: Timo Heikkala

Tiirola muistuttaa, että pääsyy raakkujokien vähenemiselle ei ole metsätalous, vaan vesireittien patoaminen, joka estää raakkujen lisääntymiselle välttämättömien lohikalojen nousun. Siksi ympäristöministeriön ja ely-keskuksen esittämä ja metsäyhtiöiden hyväksymä kaavamainen 50 metrin suojakaista ei ole paras ratkaisu raakkujen suojeluun.

Metsätutka-kyselyyn vastasi 502 henkilöä 2.–12. syyskuuta. Kyselyn virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.