Painava ajokone jättää ikävät jäljet maastoon, jos maa on pehmeä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Ennätyslämmin ja sateinen sää vaikeuttaa korjuuyrittäjien arkea – ”Pitää pahnan pohjimmaisia kelirikkoleimikoita hakea”
Kelirikkoajat tulevat pidentymään, kun ilmasto lämpenee.Tilaajalle
Työmaat keskeytetään herkästi, jos näyttää ettei maa kanna konetta. ”Jos mennään pilaamaan jonkun kesähuvilan takametsät, niin kyllä siitä tulee sanomista”, sanoo metsäkoneyrittäjä Janne Oldenburg. Kuva: Jaana KankaanpääLämmin ja sateinen sää on aiheuttanut harmia monelle puuta metsästä korjaavalle yrittäjälle. Etelä-Suomessa toimivan Janne Oldenburgin yrityksessä jätettiin viimeksi viime viikolla työmaa kesken, koska maa ei kantanut raskasta konetta.
Tilanne haastaa koko korjuuketjua.
”Siellä alkaa varmaan olla varannot kohta aika alhaalla, ettei tule ongelmia, että puut loppuvat pihalta kesken”, Oldenburg sanoo MT Live -lähetyksessä tiistaina.
Jos puuta korjataan kelirikkoaikaan, maastoon syntyy vaurioita ja jälkiä. Esimerkiksi savipohjaisille kuusikoille ei raskailla koneilla ole nyt asiaa.
”Pitää pahnan pohjimmaisia kelirikkoleimikoita hakea, että olisi sorakankaita tai -harjuja, vähän kallioisia metsiä ja hyvät tieolosuhteet. Niitä tehdään nyt pois. Mitä olen kollegoilta kuullut, niin niitä ei oikein ole ja osalla koneet ovat toimiston tai hallin pihalla.”
”Siellä alkaa varmaan olla varannot kohta aika alhaalla, ettei tule ongelmia, että puut loppuvat pihalta kesken.”
Koneyrittäjillä on koneissa kiinni paljon rahaa, joten koneiden seisottaminen on kallista. Syksyllä ja keväällä on usein muutaman viikon tai kuukauden aika, jolloin sopivia työmaita on vaikea löytää. Pehmeässä maassa möyrivän koneen polttoainekustannuksetkin nousevat suuremmiksi, eikä työ ole enää kannattavaa.
Väkisin metsään ei mennä, Oldenburg vakuuttaa.
”Ensimmäisenä kuunnellaan aina metsänomistajaa. Jos on herkkä paikka, niin jätetään tekemättä. On inhottavaa, jos on pettynyt metsänomistaja. Kyllä sen kaikki tietää, joilla on metsää omistuksessaan.”
Yleensä päätös jättää työmaa kesken tulee konekuskilta.
”Jos kuljettaja soittaa, että tämä ei enää kannata, niin on parempi lähteä pois.”
Ilmaston lämpeneminen näkyy korjuuyrittäjän arjessa pidentyneinä kelirikkoaikoina. Vuonna 2021 talvea ei Etelä-Suomessa tullut yrittäjän näkökulmasta käytännössä ollenkaan. Tehtaiden pihoilla varastot hupenivat ja puuta nostettiin tukkirekasta lähes suoraan tehtaan nieluun.
Tulevaisuudessa on todennäköisesti edessä vastaavia haasteita.
”Jos tiedemiehiä uskoo, niin huonot rospuuttokaudet tulevat lisääntymään meillä täällä Suomessa. Kannattaa alkaa henkisesti varautua ja mitä on konekannan suhteen tehtävissä, niin saadaanko niitä kevyemmiksi tai saadaanko pintapainetta vielä tiputettua entisestään leveämmillä teloilla ja pyörillä,” Oldenburg pohtii.
Jotta puuta saadaan tehtaalle, puuta pitää ehkä tehdä varastoon enemmän kuivina hetkinä ja talvella. Kelirikkotauot voivat venyä pidemmiksi.
Yksi vaihtoehto voisivat Oldenburgin mukaan olla kevyemmät metsäkoneet, mutta se vaatisi taksojen nousua.
”Täällä tuntuu, että joku saattaa niille naureskella, mutta Virossa niillä korjataan paljon puuta, kun siellä maastossa on paljon soita ja pehmeitä maita. Pienet koneet vaativat mottia nähden enemmän henkilökuntaa ajamaan niitä tienvarteen.”
Kevyimmät Suomessa käytettävät metsäkoneet painavat hieman alle 20 000 kiloa ja painavimmat yli 30 000 kiloa. Usein moto ei kuitenkaan ole se, mikä aiheuttaa ongelmia.
”Ajokone, jossa on puut päällä, paina helposti 30 000 kiloa ja päällekin”, Oldenburg sanoo.
”Maallikoilla on yleinen olettama, että moto rikkoo paikat, mutta se ajaa vain kerran uria, eikä aiheuta mitään ongelmia ja jälkiä. Ajokone joutuu ajamaan kymmeniä tai satoja kertoja samaa keruu-uraa, ja se alkaa mennä väkisin hajalle.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
