Ilmaiset päästöoikeudet loppuvat useilta tehtailta, metsäteollisuuden mielestä meno syrjii päästöjään karsineita laitoksia
Päästökauppaan tulee isoja muutoksia vuonna 2026. Maksuttomien oikeuksien myöntäminen jatkuu, mutta oikeuksien määrät pienenevät.Tilaajalle
Metsä Group keräsi maksuttomien päästöoikeuksien myynnistä 41 miljoonan euron myyntivoitot vuonna 2024. Kuva: Timo HeikkalaTänä vuonna voimaan tulevat päästökaupan muutokset vaikuttavat erityisesti Suomessa ja Ruotsissa toimiviin metsäteollisuuden tehtaisiin.
Vuoden alusta alkaen päästökauppaa ei enää sovelleta laitoksiin, joiden kestävän biomassan poltosta syntyvät päästöt muodostavat yli 95 prosenttia laitoksen keskimääräisistä kokonaispäästöistä.
Päästökaupasta poistuvat laitokset on määritelty vuosien 2019–2023 tietojen perusteella. Metsäteollisuuden ohella muutos osuu muun muassa energialaitoksiin.
Energiavirasto kertoo tiedottaneensa päästökaupasta poistuvia niin sanottuja bio95-laitoksia, mutta Metsäteollisuus ry:n energia- ja päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaan mukaan vaikutuksista vielä ei ole ihan tarkkaa tietoa.
”Nykytietojen valossa useita metsäteollisuuden laitoksia poistuu päästökaupasta.”
”Prosessi on myöhästynyt komission päässä, ja viralliset päätökset tulevat kuluvan vuoden puolella. Nykytietojen valossa useita metsäteollisuuden laitoksia poistuu päästökaupasta”, Vierimaa sanoo.
Päästökaupasta poistuminen tarkoittaa laitokselle myös maksuttomien päästöoikeuksien loppumista. Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille hiilivuotoriskin eli tuotannon EU:n ulkopuolelle siirtymisen torjumiseksi.
Vierimaa sanoo, että jo pelkästään päästökaupasta poistettavien laitosten määrittäminen muutaman vuoden keskiarvolla ei ole fiksua, koska vaihtelu vuosien välillä voi olla merkittävää.
Ennen kaikkea Metsäteollisuus ry on näreissään biomassan käyttöä syrjivästä kohtelusta. Sen mukaan sääntely vääristää metsäteollisuuden yritysten keskinäistä kilpailua ja on erityisen haitallinen päästövähennyksiin etukenossa investoinneille metsäteollisuuden laitoksille.
Vierimaan mukaan metsäteollisuusyritykset ovat toimineet päästökaupan tavoitteiden mukaisesti. Ne ovat vähentäneet fossiilisten käyttöä, mutta sääntely antaa erikoisen signaalin, kun edelläkävijöiltä poistetaan porkkana päästöjen vähentämiseksi.
”Laitoksia kuitenkin jää päästökauppaan ja maksuttomien päästöoikeuksien jako jatkuu. Jos maksuttomat oikeudet ovat niille taloudellisesti merkittävä juttu, niin voi olla taloudellisesti vähemmän kannattavaa leikata fossiilisten käyttöä.”
Vierimaan mielestä ilmastopolitiikan pitäisi olla selkeää ja kannustaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tasapuolisesti.
Toisaalta fossiilittomuus voi olla myös kilpailutekijä, jota asiakkaat edellyttävät ja markkinat ohjaavat siihen suuntaan.
Maksuttomien päästöoikeuksien jako jatkuu metsäteollisuudelle, mutta jakokausi kuitenkin vaihtui tämän vuoden alusta.
Oikeuksia jaetaan laitoksille laskennallisten vertailuarvojen perusteella.
”Nämä vertailuarvot päivittyvät vuoden alusta jakokauden vaihtumisen takia. Arvot eivät ole vielä lopullisia, mutta isossa kuvassa maksuttomien päästöoikeuksien määrä teollisuudelle laskee”, Vierimaa sanoo.
Laitos voi käyttää päästöoikeudet voimassaolokaudella yhtäaikaisesti syntyvien fossiilisten hiilidioksidipäästöjen kanssa. Jos maksuttomat oikeudet eivät riitä, laitos ostaa niitä lisää markkinoilta.
Jos päästöt on laskettu minimiin, laitos voi saada enemmän päästöoikeuksia kuin tarvitsee. Silloin niitä voi myydä.
Esimerkiksi Metsä Groupin vuosikertomus vuodelta 2024 kertoo, että konserni keräsi maksuttomien päästöoikeuksien myynnistä 41 miljoonan euron myyntivoitot. Voitoilla paikattiin konsernin tulosta.
Vierimaa muistuttaa, että päästökauppakompensaatio eli sähköistämisen tuki päättyi vuoteen 2025. Tuella kompensoitiin päästökaupan sähkön hintaa nostavaa vaikutusta energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Valtio maksoi tätä kansallista tukea noin 150 miljoonaa euroa vuodessa metsäteollisuuden lisäksi muun muassa teräs- ja kemianteollisuudelle. Tuen jatkosta ei ole päätetty. Metsäteollisuuden osuus koko tukipotista oli noin puolet.
”Suomi ui tässä vastavirtaan nostamalla kansallisesti teollisuuden energiakustannuksia.”
”Valtiontukikilpailu on koventunut. Useissa muissa Euroopan maissa tuki jatkuu, koska sitä on mahdollista jatkaa nykysäännöin vuoteen 2030 asti. Suomi ui tässä vastavirtaan nostamalla kansallisesti teollisuuden energiakustannuksia.”
”Teollisuuden näkökulmasta markkinasähkön hinta on kilpailuetu Suomessa, mutta Keski-Euroopan tuet nakertavat aika merkittävästi tuota etua ja osin uhkaavat kääntää tilanteen päälaelleen”, Vierimaa sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
