EU-komissio haluaa uudistaa päästökauppaa − näin asiantuntijat arvioivat tuoreen ehdotuksen seurauksia
EU-komission ehdotus päästökauppadirektiivin uudistamisesta jakaa mielipiteitä, niin politiikassa kuin alan tutkimuksessakin.Tilaajalle
Komission ehdotuksessa ilmaisia päästövähennyksiä lisättäisiin juuri teollisuudenaloille, joilla voisi olla halukkuutta siirtää toimintaansa muualle korkeiden energiakustannusten vuoksi. Kuva: Niko MoisasEuroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamiselle. Uudistuksessa päästökauppasektorin päästöoikeuksia jaettaisiin tietyille teollisuudenaloille ilmaiseksi.
Samalla päästöoikeuksien määrään vaikuttavaa kerrointa laskettaisiin portaittain tulevien vuosien aikana, mikä vähentäisi yksittäisen päästöoikeuden hintaa. Tämä saattaisi vaikuttaa laskevasti vähäpäästöisen energian investointeihin.
Uudistuksella pyritään ehkäisemään myös niin sanottua hiilivuotoa eli tilannetta, jossa yritys siirtää liiketoimintansa EU:n markkina-alueen ulkopuolelle säästyäkseen päästökaupasta aiheutuvilta kustannuksilta.
Komission ehdotuksessa ilmaisia päästövähennyksiä lisättäisiin juuri teollisuudenaloille, joilla voisi olla halukkuutta siirtää toimintaansa muualle korkeiden energiakustannusten vuoksi. Ilmaisten päästöoikeuksien saajat sitoutuisivat kuitenkin kehittämään toimintaansa vähäpäästöisempään suuntaan.
Käytännössä kehittämiseen tarvittavat investoinnit rahoitettaisiin päästöoikeuksien huutokauppaamisesta saaduilla tuloilla. Suomessa huutokauppaamisesta vastaa Energiavirasto, joka tulouttaa vastaanotetut tulot valtiolle.
Bruegel ajatuspajan ekonomisti Flora Marchioroa kertoi Ylelle, että päästökaupan uudistaminen voisi lisätä päästövaatimuksia maanviljelyssä tai painetta metsien hiilinielujen lisäämiseen.
”Enemmän mä nyt odottaisin sitä näyttöä siitä, että onko sitä hiilivuotoa ollut. Toistaiseksi tutkimusnäyttö tukee enemmän sitä, että päästökauppa ei ole ajanut teollista toimintaa pois Euroopasta”
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Marita Laukkanen katsoo, että riski vastuun siirtämisessä muille sektoreille on olemassa. Laukkasen mielestä tarvittavat päästövähennykset on löydettävä jostain, ellei tavoitteiden kunnianhimoa aiota laskea.
Tällä hetkellä unionin ilmastotavoitteissa on sitouduttu siihen, että vuoteen 2040 nettopäästöjä laskettaisiin 90 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden.
Laukkasen mukaan hiilivuoto on vain yksi näkemys osana laajempaa keskustelua. Toisten näkemysten mukaan tiukempi sääntely voisi vauhdittaa yrityksien investointeja ja näin auttaa niitä menestymään markkinoilla.
Tässä yhteydessä yrityksen voi olla kannattavaa investoida ajoissa teolliseen tuotantoonsa vähentääkseen päästökustannuksiaan. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa parantaa yrityksen kilpailukykyä, kun sen tuotannon kustannukset vähenevät.
”Siitä tiukemmasta sääntelystä olisi voinut olla kilpailuetua yrityksille, jotka ovat eturintamassa vähentäneet päästöjään.”
Laukkasen mukaan alan tutkimuksessa ei ole toistaiseksi viitteitä siitä, että päästökauppa olisi aiheuttanut hiilivuotoa.
”Se ei tarkoita, etteikö niin voisi käydä, sillä tutkimukset on tehty aikana, jolloin päästöoikeuksien hinnat ovat olleet melko matalalla”, Laukkanen lisää.
”Se ei tarkoita, etteikö niin voisi käydä, sillä tutkimukset on tehty aikana, jolloin päästöoikeuksien hinnat ovat olleet melko matalalla”
Päätöstä olisi tutkimusprofessorin mukaan voitu punnita kuitenkin harkitummin.
”Enemmän nyt odottaisin sitä näyttöä siitä, että onko sitä hiilivuotoa tapahtunut. Toistaiseksi tutkimusnäyttö tukee enemmän sitä, että päästökauppa ei ole ajanut teollista toimintaa pois Euroopasta”, Laukkanen havainnollistaa.
Toisaalta alan tutkimuksessa on viitteitä siitä, että ilmaiset päästöoikeudet heikentävät päästökaupan tehoa.
Lisäksi tutkimusprofessori painottaa, että energian hinnan olevan vain yksi monesta tekijästä, jotka vaikuttavat siihen, mihin yritykset aikovat toimintansa sijoittaa.
”Pitäisin nykyisen tutkimustiedon valossa ylimitoitettuna tämänlaista muutosta”, Laukkanen toteaa.
Järjestelmän uudistaminen saattaisi myös lisätä painetta julkisen talouden sopeuttamiseen. Päästökauppa on ollut Suomelle merkittävä tulonlähde, ja varoja on usein kohdennettu julkisen talouden ylläpitoon.
”Jos sieltä nyt pitää ohjata monta sataa miljoonaa euroa teollisuuden vähähiilisiin investointeihin, sen sijaan, että rahaa voisi kohdentaa yleisesti julkisiin menoihin, niin sitten jostain muualta pitää sopeuttaa”, Laukkanen kertoo.
Uudistus tulee näkymään maa- ja metsätalouden tuotteiden jalostuksessa.
Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen pitää myös mahdollisena, että päästökaupan höllentäminen kohdistaisi vähennystavoitteet muille sektoreille.
Kaskisen mielestä tiukempi päästökaupan linja voisi tulla edullisemmaksi suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle.
Toimitusjohtaja pitää päästökauppatulojen käyttämistä teollisiin investointeihin kuitenkin tervetulleena uudistuksena.
”Oltiin toivottu sitä, että päästökauppatuottoja suoraan kohdennetaan investointeihin, ja niin siinä nyt tehdään puolikkaan osalta”, Kaskinen toteaa.
Toisaalta Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) asiantuntija Anssi Kainulainen ei usko, että uudistuksella olisi suoraa vaikutusta maa- ja metsätaloussektoreihin.
Kainulainen arvelee, että eniten uudistus tulee näkymään maa- ja metsätalouden tuotteiden jalostuksessa.
”Metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kautta se tulee sitten se vaikutus”, Kainulainen summaa.
Kainulainenkin näkee investointeja tukevan puolen positiivisessa valossa. Asiantuntijan mielestä uudistus on mahdollisuus muun muassa teknisten nielujen kehittämiselle.
”Kyllähän tässä luodaan melko selkeä rahoituskanava niiden kehittämiseen, joka on minusta ihan oikeansuuntainen liike”, Kainulainen toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
