Metsänomistajankin kannattaa höristää korviaan – kevään iso suunnitelma koskee myös yksityisiä maita

Ennallistamisasetuksen kansallinen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada ensimmäinen versio Euroopan komissiolle 1.9. mennessä.

Sitä ennen valtioneuvoston pitää vielä hyväksyä Suomen esitys, joka on tarkoitus saada lausuntokierrokselle toukokuun lopussa.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. Ennallistamistoimia ovat esimerkiksi ojitettujen soiden ojien tukkiminen, kuusten poistaminen lehdoista ja perinneympäristöjen elvyttäminen.

”Asetus koskee kaikkea luontoa riippumatta siitä, kenen mailla se on. Yksityisiä metsänomistajia ja valtiota”, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Mikko Kuusinen.

Ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi yksityismailla voi hyödyntää Helmi- ja Metso-ohjelmia, mutta niiden budjetti on rajallinen.

”Totta kai valtiolla pitäisi olla myös resursseja tukea tätä työtä. Nämä ovat niitä ratkaisuja, joita hallitus tekee sen puitteissa, miten he näkevät taloudellisen tilanteen ja miten paljon pystytään satsaamaan.”

Ennallistamissuunnitelma on voimassa vuoteen 2050 saakka. Yhden hallituksen linjaus ei vielä määrää ennallistamistoimien koko aikataulua.

”Tämä menee monen hallituskauden yli. Jos joudutaan olosuhteiden pakosta aloittamaan pienemmällä mittakaavalla, myöhemmin täytyy ponnistella enemmän.”

Ennallistamisasetus on alusta asti herättänyt vastustusta. Suomi, Italia, Unkari, Hollanti, Puola ja Ruotsi äänestivät asetusta vastaan. Nyt Saksa on aikeissa asettua poikkiteloin, vaikka asetuksen kansallinen toimeenpano on jo käynnissä.

”EU:n suunnalta vastaus on selkeästi se, että ennallistamisasetusta ei tulla tässä vaiheessa tarkastelemaan uudelleen”, Kuusinen sanoo.

Ennallistamispinta-aloja verrataan monissa maissa vuoteen 1992. Kuva: Sanne Katainen

Ruotsissa ensimmäinen versio kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta julkaistiin maaliskuun alkupuolella. Ennallistamisen kulut ovat suunnitelman mukaan 20 miljardia kruunua vuodessa vuoteen 2032 saakka.

Ennallistamistoimia verrataan vuoden 1995 pinta-aloihin, sillä sinä vuonna Ruotsi liittyi EU:hun. Monet EU-maat ovat valinneet vertailuvuodeksi joko vuoden 1992, jolloin luonto- ja lintudirektiivit astuivat voimaan, tai vuoden, jolloin maa on liittynyt EU:hun.

Aiempien arvioiden mukaan Ruotsissa olisi suojeltava metsää vielä 600 000 hehtaaria. Sen lisäksi on ehdotettu vielä miljoonan hehtaarin lisäsuojelua eli yhteensä 1,6 miljoonan hehtaarin suojelupinta-alaa, kertoo Ruotsin metsäteollisuus.

Suojelupinta-alan näin merkittävällä kasvattamisella olisi valtaisia seurauksia. Ruotsin metsäteollisuuden arvion mukaan 1,6 miljoonan hehtaarin poistaminen metsätalouskäytöstä vähentäisi puun saatavuutta 8 miljoonaa kuutiometriä.

Korvaukset metsänomistajille ja maankäytön mukauttaminen suojeluun maksaisivat valtiolle 175 miljardia kruunua.

Puun saatavuuden väheneminen aiheuttaisi puuta jalostavalle teollisuudelle epäsuorasti 13 miljardin kruunun tulonmenetyksen sekä yli 11 000 menetettyä henkilötyövuotta.