Metsäyhtiön miehet Miika Laihonen (vas.) ja Simo Kokemäki ovat aktiivisesti mukana Isosuon ennallistamishankkeessa. Rahkasammal on tyypillinen suokasvi. Kuva: Petteri KivimäkiJuupajoki130 hehtaarin alue hakataan nopeasti kymmenen hengen voimin – tavoitteena on luonnontilainen Isosuo
Nyt hakataan, ojat tukitaan syksyllä. Alueen omistava UPM toivoo, että alue on palautunut pitkälti luonnontilaiseksi noin viiden vuoden kuluttua.TilaajalleMetsäyhtiö UPM ennallistaa Juupajoella sijaitsevan Isosuon luonnontilaiseksi.
”Silloinen neva on 1960- ja 1970-luvuilla ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Koko alue on noin 150 hehtaarin laajuinen ja UPM toteuttaa ennallistamistoimia 130 hehtaarilla”, UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen esittelee.
Maaliskuun alussa Isosuolla hääri työn touhussa kuusi motokuskia ja neljä ajokoneen kuljettajaa.
”Hakkaamme ensi vaiheessa reilusti puustoa. Käsiteltävä alue on melko laaja. Aika harvoin samalla paikalla ollaan töissä viidellä koneella ja kymmenellä työntekijällä”, Juupajoen naapurikunnasta Orivedeltä käsin toimivan Metsä-Tuominen Oy:n toimitusjohtaja Arttu Tuominen kertoo.
”Aika harvoin samalla paikalla ollaan töissä viidellä koneella ja kymmenellä työntekijällä.”
”Olemme töissä koko korjuuketjun voimin. Tässä ei voi vitkuttaa kovin kauaa, ettei maa pehmenny liikaa kevään edetessä. Korjuuteknisesti kyseessä on sinänsä hyvä kohde, että on täällä on paljon varastopaikkoja sekä hyvä tiestö ympärillä.”
Urakan aluksi Isosuolle rakennettiin puista tehty kapulasilta.
”Kapulasiltaa hyödyntämällä ei maa-aluetta tarvitse myllätä niin laajasti koneilla”, Tuominen sanoo.
Juupajoen Isosuo on yksi UPM:n suoluonnon ennallistamiskohteista. Kohteeseen rakennettu kapulasilta säästää maapohjaa metsäkoneiden painolta. Kuva: Petteri KivimäkiVielä 1960-luvun alussa Isosuolla ei juurikaan kasvanut puita vaan avoin neva-alue levittäytyi laajalle.
Miika Laihosen mukaan Isosuo on nyt luontotyypiltään pääosin isovarpuräme.
”Ennallistamishankkeella jäljittelemme nevan alkuperäistä luonnontilaa. Se osuus, mikä on ollut avointa nevaa, hakataan lähes paljaaksi. Tänne jää lisäksi pieniä metsäpalstoja suoaltaan kivennäismaasaarekkeille monimuotoisuutta lisäämään.”
Ennallistamisen ensimmäinen vaihe eli puuston poisto kestää muutaman viikon. Toiseen vaiheeseen edetään loppukesästä.
”Kun maapohja on kuivunut, suon ojat täytetään kaivinkoneilla. Tämän seurauksena vesi pääsee nousemaan uudelleen suolle”, Laihonen toteaa.
”Ennallistamishankkeella jäljittelemme nevan alkuperäistä luonnontilaa.”
Soilla kasvaa toisinaan vänkyräisiä puita. Tämä persoonallisen mallinen mänty jätettiin pystyyn ennallistettavalla Isosuolla. Kuva: Petteri KivimäkiOjien täyttämisen lisäksi nevaa ennallistetaan patoamalla suon keskialueita.
”Tämä on sinänsä helppo hanke, että koko kohde on UPM:n omistuksessa, ihan pohjoisinta nurkkaa lukuun ottamatta. Suomessa haasteena on metsänomistuksen pirstaleisuus. Tällaisella vastaavalla alueella voi olla jopa kymmeniä metsänomistajia”, Laihonen mainitsee.
UPM Metsän metsäasiantuntija Simo Kokemäki katsoo, että Isosuon ennallistaminen on voitto sekä metsäyhtiölle että luonnolle.
”On selvää, ettei Isosuolla ole saatu aikaiseksi sellaisia metsätaloudellisia hyötyjä, mitä ojituksilla vuosikymmeniä sitten tavoiteltiin. Tämä ei ole meille taloudellisesti iso menetys mutta tämä on luonnolle suuri voitto”, metsäasiantuntija painottaa.
”On selvää, ettei Isosuolla ole saatu aikaiseksi sellaisia metsätaloudellisia hyötyjä, mitä ojituksilla vuosikymmeniä sitten tavoiteltiin.”
Miika Laihonen tähdentää, että ennallistamishanke perustuu täysin UPM:n vapaaehtoisiin toimiin.
”Kaikki UPM:n Suomen omistamat metsät ovat tuplasertifioituja. Yhtiön elinympäristöohjelma ja sen puitteissa tehtävät ennallistamiset menevät tämän vaaditun tason yli.”
Kohteen maapohja on märkä. Ojien tukkimisen jälkeen vesi pääsee nousemaan koko suoalueella. Kuva: Petteri KivimäkiVuonna 2024 käynnistyneen UPM:n elinympäristöohjelman tavoitteiksi on asetettu suokohteiden sekä yhteensä sadan muun metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta olennaisen paikan ennallistaminen.
”Nämä voivat olla pinta-alaltaan pieniä kohteita, joilla on kuitenkin suuri merkitys monimuotoisuudelle, sillä niissä asuu jopa puolet Suomen metsien uhanalaisista lajeista. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lehdot ja paahderinteet”, Laihonen sanoo.
Isosuolla kasvaneet männyt eivät ole järeytyneet toivotusti vuosikymmenten saatossa. Kuva: Petteri KivimäkiUPM:n ennallistamisohjelma kattaa yhteensä 3 000 suohehtaaria.
”Esimerkiksi Riitasensuo Savonlinnassa on moninkertaisesti tätä Juupajoen kohdetta suurempi ja vaikuttavampi paikka.”
Isosuon ennallistamisella pyritään vaikuttamaan vesistöjen kuntoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastoon.
”Isosuo sijaitsee Kokemäenjoen latvavesillä. Ensimmäinen suuri vastaan tuleva järvi on Längelmävesi. Kun vedet puhdistuvat latvavesillä, sillä on myönteinen vaikutus kaikkialla alempanakin.”
UPM:n Simo Kokemäki ja Miika Laihonen sekä Metsä-Tuominen Oy:n Arttu Tuominen tarkastelivat Isosuon karttaa Kuva: Petteri KivimäkiLaihonen arvioi, että linnut löytävät paikan lähivuosina.
”Eiväthän linnut tajua, onko suo luonnontilainen. Mutta kun siellä ei ole puustoa ja maa on märkä, se kelpaa esimerkiksi kurkien pesimäalueeksi.”
”Kun vedet puhdistuvat latvavesillä, sillä on myönteinen vaikutus kaikkialla alempanakin.”
Isosuolla on jo nyt havaittu muun muassa kaakkureita, kurkia ja metsävikloja sekä uhanalaisia metsätiaisia.
”Meillä on käynnissä yhteistyöhanke Birdlife Suomen kanssa. He ovat tutustuneet Isosuon linnustoon ennen ennallistamista ja tekevät uuden linnustolaskennan myöhemmin, kun ennallistamisessa on edetty.”
Luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen arvioi, että Juupajoen Isosuo on palautunut pitkälti luonnontilaiseksi noin viiden vuoden kuluttua.
”Monet selkeät muutokset, esimerkiksi tupasvillan ilmestyminen, voivat näkyä jo parin vuoden päästä.”
Juupajokelaisen suon ennallistamistyö käynnistyi maaliskuun alussa puuston poistolla. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
