Sahatavaran vienti laski tammi–elokuussa neljällä prosentilla, kertoo Sahateollisuus ry.
Alkuvuoden merkittävimmät vientimaat ovat olleet Egypti, Japani, Iso-Britannia, Viro, Kiina ja Saksa. Näistä Egypti, Japani ja Viro ovat kasvattaneet määriä edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan Suomen vienti Kiinaan, EU:n alueelle, Iso-Britanniaan ja Algeriaan on laskenut.
Sahateollisuus ry odottaa varovaista käännettä tilanteeseen aikaisintaan ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Sahatavaran vienti Suomesta Japaniin kasvoi kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan sahatavaran vienti Venäjältä Japaniin kasvoi 12 prosenttia ja kuusisahatavaran jopa 33 prosenttia.
Sahateollisuuden mielestä EU:n tulisi tehdä voimakkaammin töitä sen puolesta, että Japani saataisiin yhteiseen pakoterintamaan.
”On tärkeää, että suomalaiset päättäjät toimivat jatkossakin aktiivisesti pakotepolitiikan saralla. Suomen tulee osana EU:ta luoda painetta, jotta Japani tulisi puutuotteissa yhteiseen pakoterintamaan mukaan. Venäjän puutuotevirrat Japaniin tulee katkaista pikaisesti”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto vaatii tiedotteessa.
”Suomen tulee osana EU:ta luoda painetta, jotta Japani tulisi puutuotteissa yhteiseen pakoterintamaan mukaan.” Tino Aalto
Sahateollisuuden tuotantomäärä oli tammi–syyskuussa 8,1 miljoonaa kuutiota, mikä on noin prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Kumulatiivinen 12 kuukauden tuotantomäärä oli 10,5 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa.
Sahatavaran viennin arvo pysyi viime vuoden tasolla, sillä vientihinnat ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna viidellä prosentilla.
Ero tukin ja vientihinnan välillä on kuitenkin iso. Tukin kantohinta oli elokuussa 18 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin, kun sahatavaran vientihinta nousi samaisella aikajaksolla vain viisi prosenttia.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
