Metsätyöt ja koko perhettä yhdistänyt partioharrastus ovat tehneet metsän erilaiset käyttömuodot ja arvot tutuiksi Matille (oik) ja Villelle. Kuva: Carolina Husu
Partalan suvun metsistä pidetään huolta kolmessa polvessa – tämä on toimivan yhteismetsän salaisuus
Partalan perheessä metsänomaisuutta halutaan hoitaa yhdessä ja osallistaa uusi omistajapolvi mukaan jo varhain. Perustamisen jälkeen osakkaana yhteismetsässä olisi kolme sukupolvea.TilaajalleYläne
Yhteismetsän etu on sen koko. Isossa kokonaisuudessa toimenpiteitä voi miettiä monipuolisemmin ja metsätuloa tulee pikkusen koko ajan, Ville Partala (vas) ja Matti Partala toteavat. Kuva: Carolina HusuAjatus yhteismetsästä sukupolvenvaihdoksen tapana on osakas Matti Partalan mukaan kehittynyt pikkuhiljaa. Herätteenä suunnittelulle on ollut niin oma ikä kuin jälkipolven varttuminen täysi-ikäiseksi.
”Tavoitteena on saada metsäomaisuutta siirrettyä eteenpäin ja säilytettyä yhtenäisenä, vaikka maantieteellisesti palstat ovatkin hajallaan Säkylän, Sauvon, ja Pöytyän alueella.”
Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen johtava asiantuntijan Jukka Matilaisen mukaan yhteismetsä tehdään olemassa olevista tiluksista. ”Kartta voi olla kuin haulikolla ammuttu, kappaleita siellä täällä”, Matilainen vertaa.
Yläneläisen Matin lisäksi yhteismetsän tulevia osakkaita ovat Matin vaimo Hanna, pariskunnan poika Ville sekä Villen kolme poikaa.
Yhteismetsän perustaminen voi olla osa metsäomaisuuden sukupolvenvaihdosjärjestelyä. Tärkeää on ymmärtää yhteismetsän perustaminen ja metsäomaisuuden luovutukset erillisinä toimenpiteinä. Suunnittelussa täytyy selvittää, missä järjestyksessä nämä kannattaa toteuttaa.
Ville on ostanut metsää isältään ensimmäisen kerran jo 30 vuotta sitten.
Metsäkeskus tarjoaa verkkosivujen kautta tukea muun muassa hallinnon kiemuroissa ja kutsuu koolle uuden yhteismetsän ensimmäisen kokouksen.
”Yhteismetsät-sivustolta saa hyvän startin perehtymiselle. Sieltä löytyy kattavasti tietoa, ohjeita ja malliasiakirjoja”, Yhteismetsäopasta ja sivustoa laatimassa ollut Matilainen kuvailee.
Minimihehtaarimäärää yhteismetsän perustamiselle ei ole. Suomen pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin kokoinen. Suurin on Kuusamon yhteismetsä, jonka pinta-ala on lähes 100 000 hehtaaria.
Kokoa tärkeämpi seikka on kannattavuuden tarkastelu. Yhteismetsän tuoton tulisi kattaa hallinnolliset kulut ja olla osakkailleen kannattavaa. Hakkuutuloja olisi siksi tarpeen tulla yhteismetsästä vuosittain.
Partaloilla kannattavuus on ollut muiden arvojen ohella yksi suunnittelun kulmakivistä. Hallinnollisen alueen koko luo Villen mukaan myös mahdollisuuksia.
”Isossa kokonaisuudessa on se hyvä puoli, että toimenpiteitä voi miettiä monipuolisemmin ja metsätuloa tulee pikkusen koko ajan. Kun toisilla paistoilla tehdään puukauppaa, pystytään samaan aikaan toiselle jättämään metsää laajemmin luonnontilaan hetkeksi aikaa”, Ville kertoo.
”Myös kynnys suojella vapaaehtoisesti alueita on matalampi.”
”Isossa kokonaisuudessa on se hyvä puoli, että toimenpiteitä voi miettiä monipuolisemmin ja metsätuloa tulee pikkusen koko ajan. Kun toisilla paistoilla tehdään puukauppaa, pystytään samaan aikaan toiselle jättämään metsää laajemmin luonnontilaan hetkeksi aikaa.” Ville Partala
Perheen metsien tuntumassa sijaitseva kesäpaikka Suviranta on perheen lapsille mummola, jonka ympäristössä on vietetty paljon aikaa. Suvirannassa kahvittelevat, Ville (vas), Hanna ja Matti Partala. Kuva: Carolina HusuMetsän virkistysarvo on parikymmentä vuotta matkailuyritystä pyörittäneille Matille ja Hannalle tuttu aihe. Yrityksen palveluihin kuuluivat muun muassa metsäretket kokousvieraille.
”Puuntuotanto on varmasti tärkeää jatkossakin, mutta luulen, ettei jälkipolvikaan ole kiinnostunut lähtemään pelkkään tehotuotantoon”, Matti toteaa.
Monihenkisen omistajakunta voi tuoda toimintaan uusia ideoita ja näkemyksiä.
Lapsenlapset ovat olleet Matin ja Villen matkassa metsätöissä. Perheessä on myös vahva partiotausta. Yhteismetsän alueella sijaitseva kesäpaikka on perheen lapsille mummola, jonka ympäristössä on vietetty paljon aikaa.
Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyi Partalan perheessä pikkuhiljaa. Varsinainen sysäys suunniteluun oli perheen pojan Villen (keskellä) omien lasten varttuminen täysi-ikäisiksi. Kuva: Carolina HusuYhteismetsän perustamisen sijaan monelle hyvä vaihtoehto on oman metsän, tai sen osan, liittäminen toimivaan yhteismetsään. Kaikissa tapauksissa oman metsän arvo on määritettävä. Sen kautta määräytyy, kuinka arvokkaan osuuden osakas kokonaisuudesta saa.
Osuuksien suuruudet voidaan määritellä monella tavoin, mutta menetelmän on oltava oikeudenmukainen kaikkien osakkaiden kohdalla.
”Yhteismetsäosuudet ovat pysyviä, joten yhteismetsään liitettävää metsää ei kannata hakata etukäteen. Hakkuukypsälle metsälle saa paljon enemmän osuuksia kuin taimikolle”, Matilaisen kertoo.
”Yhteismetsäosuudet ovat pysyviä, joten yhteismetsään liitettävää metsää ei kannata hakata etukäteen. Hakkuukypsälle metsälle saa paljon enemmän osuuksia kuin taimikolle.” Jukka Matilainen, Suomen metsäkeskus
Yhteismetsään liittyvillä veroseikoilla on ollut Partaloiden suunnitelmissa selkeä merkitys.
”Metsävähennyspohjan muodostuminen ja siirtyminen vaikutti siihen, että metsää on siirtynyt minulta Villelle kaupan kautta ”, Matti kertoo.
”Ja toki silläkin jotain merkitystä, että tuo yhteismetsässä puunmyynnin vero on pienempi.”
Yhteismetsäosakkaalle houkuttimena on se, että yhteismetsän ylijäämä, eli hoitokulujen jälkeen jäämä osuus on osakkaalle verovapaata tuloa. Yhteismetsän pääomatuloa verotetaan 26,5 prosentin verokannalla.
Onneksi olen vielä siinä kunnossa, että pystyn tekemään yhtä ja toista hommaa metsässä. Ja mielelläni teenkin, Matti iloitsee. Kuva: Carolina HusuYhteismetsässä ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Se valitsee hoitokunnan, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä ja varajäsenet.
Hoitokunnan sijaan voidaan valita toimitsija, mikä onkin tavallista perheyhteismetsissä. Toimitsija huolehtii yhteismetsän käytännön toiminnasta ja hallinnosta.
Toimitsijan hallinnollinen työmäärä on osakaskunnassa suurin.
”Toimitsijalta edellytetään paljon enemmän jumppaa hallinnollisten asioiden kanssa, kuin muilta osakkailta. Hän on vastuussa osakkaille ja esimerkiksi päättää puukaupoista”, Matilainen toteaa.
Toimitsijan ei tarvitse olla yhteismetsän osakas, mutta ulkopuolisen toimitsija on harvinainen. Kirjanpito voidaan ostaa kirjanpitopalveluna tai hoitaa itse, jos osaamista löytyy.
Toimitsijan hallinnollinen työmäärä on osakunnassa suurin.
Jälkipolven sitouttaminen mukaan sukupolvenvaihdoksen suunniteluun jo varhain on tärkeää, mutta sen ei tule silti perustua pakottamiseen. Mukana pitää olla aito kiinnostus, muistuttaa metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskukselta. Kuva: Carolina HusuSuunnitelmallisuus ja metsänomistuksen aloittaminen jälkipolven kanssa yhdessä luo Partaloille mielenrauhaa.
”Jälkikasvu voi elämässään päätyä minne päin maailmaa vain. Nyt he voivat luottaa siihen, että omaa metsää hoidetaan hyvin”, Hanna summaa.
Juttu on osa MT Metsässä kesällä ilmestyvää sukupolvenvaihdossarjaa.
Kaikki yhteismetsistä
Suomen metsäkeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Verohallinnon ja Suomen yhteismetsät ry:n tuottamalta www.yhteismetsat.fi-sivustolta
– löydät vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin,
– tietoa yhteismetsän perustamisesta,
– tietoa yhteismetsän verotuksesta,
– tietoa yhteismetsään liittymisestä,
– voit etsiä laajenevaa yhteismetsää,
– saat kattavan materiaalipankin aiheesta ja
– löydät yhteismetsärekisterin.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
