Siperianvapiti muistuttaa monilta osin saksanhirveä. Kuva: Wikimedia commons / Marat Rysbekov
Itärajan yli puskee nyt erikoisia eläimiä Suomeen
Siperianvapiteja, saksanhirviä ja ilmeisesti myös japaninpeuroja on havaittu Suomessa. Lajeilla on mahdollisuudet lisääntyä myös täällä.Tilaajalle
Kuvassa vasemmalla saksanhirvi, oikeassa alanurkassa siperianvapiti ja oikeassa ylänurkassa japaninpeura. Kuva: Jörg Hempel, Marat Rysbekov / Wikimedia commons, koonnut: Aatu JaakkolaMetsästäjä törmäsi Viitasaarella hiljattain hirvieläimeen, joka osoittautui siperianvapitiksi. Tapauksesta erikoisen teki se, että oletettavasti Venäjältä tullut eläin nähtiin näin kaukana lännessä. Itärajan tuntumassa lajista on tehty aiemmin havaintoja.
Itärajan yli on saapunut 2010- ja 2020-luvuilla useampi Suomen luonnolle uusi hirvieläinlaji. Siperianvapiti on yksi niistä.
Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikström kertoo saaneensa ensimmäisen riistakamerakuvan siperianvapitista noin kymmenen vuotta sitten.
”Ihmettelin alkuun kun näin kuvat, että mikä otus on oikein kyseessä. Se ei ole saksanhirvi, mutta näyttää vapitilta. Venäläisiltä tutkijoilta saatiin lopulta vahvistus, että Venäjän Karjalassa on siperianvapiteja karannut tarhoista.”
Siperianvapiteja liikkuu itärajan toisella puolella pieninä laumoina. Wikström pitää todennäköisenä, että eläimet myös lisääntyvät alueella luonnonvaraisesti.
Siperianvapiti on sopeutunut kylmiin ja pohjoisiin oloihin. Suomeen tulleilla yksilöillä ei pitäisi olla hengenhätää.
”Jos niillä on täällä riittävästi syötävää, luulisin niiden pärjäävän Suomessa tosi hyvin.”
”Jos siperianvapiteja tulee lisää, ja täällä olevat urokset ja naaraat kohtaavat, on ihan mahdollista, että ne pääsevät lisääntymään ja jossain vaiheessa syntyy vasoja.”
Itä-Suomessa riistakameroissa on nähty sekä naaraita että uroksia. Wikström pitää täysin mahdollisena, että vapitit voisivat lisääntyä Suomessa. Maahan voisi ajan saatossa syntyä jopa oma kanta.
”On täysin mahdotonta sanoa, kuinka paljon niitä on Suomessa. Tuskin kovin monta. Jos siperianvapiteja tulee lisää, ja täällä olevat urokset ja naaraat kohtaavat, on ihan mahdollista, että ne pääsevät lisääntymään ja jossain vaiheessa syntyy vasoja. Minun tietooni ei ole tullut, että vasoista olisi vielä tehty havaintoja.”
Saksanhirvestä käytetään myös nimiä isokauris ja punahirvi. Eläin kuuluu Euroopan luontaiseen lajistoon. Kuva: Joerg Hempel / Wikimedia commonsSaksanhirvistä on tehty Suomessa myös havaintoja viime vuosina. Itärajan lisäksi eläimiä on tullut myös Ruotsin puolelta Tornionjokilaaksossa. Ruotsissa on useamman kymmenen tuhannen yksilön luontainen kanta.
Myös saksanhirvestä voi muodostua Suomeen oma kantansa tulevaisuudessa.
”Saksanhirvi on pohjoismainen laji ja pärjää hyvin meidän ilmastossa ja olosuhteissa. Sitä esiintyy kaikissa naapurimaissa. Olen täysin varma siitä, että jos Suomea ei ympäröisi Itämeri, niin meillä olisi jo pitkään ollut saksanhirveä täällä. Venäjällä saalistuspaine on ollut historiallisesti suuri, mikä voi selittää, miksi leviäminen ei ole tapahtunut sitä kautta.”
Suomessa tavatut saksanhirvet ovat kaikki olleet uroksia. Saksanhirvinaaraat ovat paikkauskollisempia, kun taas nuoret urokset saattavat vaeltaa pitkiäkin matkoja.
”Se on varmaan vain ajan kysymys, milloin Suomessa nähdään ensimmäiset saksanhirvinaaraat. Ruotsin puolella hyvin lähellä rajaa on kasvava saksanhirvikanta.”
”Japaninpeurat voisivat pärjätä Suomessa. Tuskin Pohjois-Suomessa, mutta ehkä etelämpänä. Ne ovat kyllä sopeutuvaisia.”
Siperianvapitien ja saksanhirvien lisäksi Itä-Suomessa on saatu riistakamerakuvia myös eläimistä, jotka Wikströmin mukaan vaikuttaisivat olevan japaninpeuroja. Venäjällä on tarhattu sekä siirtoistutettu kyseistä lajia.
Wikström on nähnyt riistakamerakuvat sekä naaras- että urosyksilöistä. Tämänkään lajin lisääntyminen Suomessa ei ole poissuljettua.
”Japaninpeurat voisivat pärjätä Suomessa. Tuskin Pohjois-Suomessa, mutta ehkä etelämpänä. Ne ovat kyllä sopeutuvaisia.”
Japaninpeuran luontaista levinneisyysaluetta ovat Itä-Aasia ja Venäjän itäosat. Lajia on lisäksi siirretty ihmisen toimesta uusille alueille, ja nykyisin sitä esiintyy muun muassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Kuva: Wikimedia commonsWikströmin mukaan uusista hirvieläinlajeista voisi tulla ongelmia Suomessa nykyisin eläville lajeille, jos niiden kannat kasvaisivat suuriksi ja tiheiksi. Tällöin lajit voisivat alkaa kilpailla keskenään ravinnosta.
Saksanhirvi ja japaninpeura on määritelty Suomen metsästyslaissa luvanvaraisiksi riistaeläimiksi. Siperianvapitia metsästyslaissa ei mainita.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
