

Juuri ilmenneen afrikkalaisen sikaruton lisäksi Suomesta on jo aikaisemmin tänä vuonna löydetty muun muassa korkeapatogeenista lintuinfluenssaa ja salmonellaa.
Tänä vuonna lintuinfluenssatapauksia on ollut ollut vain luonnonlinnuissa, pääasiassa valkoposki- ja kanadanhanhissa. Tapauksia on kirjattu Ruokavirastossa tähän mennessä 18 kappaletta. Lintujen lisäksi korkeapatogeenistä H5N1-tyypin influenssavirusta löydettiin kesäkuussa luonnonvaraisesta ketusta Tuusulassa. Lintujen joukkokuolemista on tämän takia ilmoitettava viipymättä virkaeläinlääkärille.
Viruksen leviämisen estäminen vaatii tarkkoja suojatoimia siipikarjatiloilla ja luonnonvaraisten eläinten kontaktien välttämistä.
Vesilintuja riivaavat lintuinfluenssavirukset ovat ensisijaisesti lintujen sairaudenaiheuttajia, mutta tauti saattaa tarttua myös metsästyskoiraan, jos se pääsee syömään kuollutta tai sairastunutta vesilintua.

Ruokavirasto listaa sivuillaan Suomen lähimailla tavattuja eläinten vastustettavia virustauteja. Tällaisia ovat muun muassa rabies, suu- ja sorkkatauti sekä sinikielitauti. Tilannetta vaikeuttaa se, että tällä hetkellä Venäjän alueen eläintautitilanteesta ei ole juurikaan saatavilla tietoja.
Rabies eli eläinten raivotauti on pelätty, akuutti nisäkkäiden virustauti. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet, kuten kettu ja supikoira sekä kotieläimistä koira ja kissa. Virus leviää sairaan eläimen syljen, puremien tai käsittelyn kautta ja tauti johtaa eläimen kuolemaan. Rabiesta voidaan ehkäistä rokottamalla. Koska raivotautia levittävät luonnossa petoeläimet, siksi erityisesti metsästyskoirat ovat riskiryhmässä.
Rabiesvirusta on sanottu yhdeksi maailman vaarallisimmista viruksista. Maailmassa ihmisten rabieskuolemia on arvioitu esiintyvän vuosittain kymmeniä tuhansia. Ihminen saa taudin eläinten, pääasiassa koiran, puremasta. Rabiekseen jo sairastuneelle ihmiselle ei ole tehokasta hoitoa, vaan tartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Heti pureman jälkeen tehty hoito voi kuitenkin ehkäistä taudin puhkeamista.
Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotautivapaa maa.
Rabiesta esiintyy Suomen lähialueilla Venäjällä etupäässä supikoirissa, ketuissa ja susissa, mutta sitä saattaa esiintyä myös koirissa, kissoissa ja muissa kotieläimissä. Euroopassa raivotautia esiintyy joissain Itä-Euroopan maissa.
Tauti on levinnyt kaakosta Suomen alueelle ainakin kolmesti: 1890-luvulla, 1950-luvulla sekä 1988–1989. Vuodesta 1991 Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa.
Tauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin, kutsutaan zoonooseiksi. On arvioitu, että 60 prosenttia ihmisen taudinaiheuttajista on zoonooseja.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
