Harri Huupponen on huolissaan metsänalan koulutuksesta. Osalla nuorista on puutteita työelämätaidoissa. Edes aamulla töihin herääminen ei aina tahdo onnistua. Kuva: Jarkko Sirkiä
Metsätöiden tekijät ukkoontuneet ‒ ”räntäsade vie romantiikan”
Metsässä riittää töitä, mutta ala ei hyvistä näkymistä huolimatta houkuttele riittävästi nuoria.Tilaajalle
Venäläisen puun korvaaminen kotimaisella puulla on tuonut metsäalalle lisää töitä. Samalla yritysten työntekijäpula on kärjistynyt. Kuva: Jaana KankaanpääMetsätalous muodostaa selkeän poikkeuksen syksyn ankeiden lomautusuutisten keskellä. Metsässä olisi töitä tarjolla, mutta ala ei silti houkuttele nuoria.
”Metsäalan työllisyystilanne on huolestuttava. Töitä olisi tarjolla, mutta niiden tekijät ovat pahasti ukkoontuneet ja uusia on vaikea saada tilalle”, toteaa toimitusjohtaja Harri Huupponen Metsänhoitoyhdistysten Palvelusta.
Metsäalan heikko vetovoima on vanhaa perua. Vuosituhannen alussa alkanut paperitehtaiden alasajo ja metsätöiden vaativuus käänsivät nuorten kiinnostuksen muualle.
Viesti metsäalan uudesta noususta, työvoimantarpeesta ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tarjoamista ratkaisuista ei ole mennyt toivotulla tavalla läpi.
Työvoiman saatavuuden kanssa kamppailevat etenkin kone- ja kuljetusyrittäjät. Niiden on ollut vaikea houkutella nuoria vaativiin ja usein myös yksinäisiin työtehtäviin.
”Ongelman taustalla on koneyritysten heikko kannattavuus. Työvoimapulan ratkaisu ei onnistu, ellei yritysten kannattavuutta saada kuntoon”, näkee johtaja Eija Vallius Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.
Alan heikko kannattavuus vaikeuttaa uusien työntekijöiden palkkaamisen lisäksi alalle pyrkiviä uusia yrittäjiä. Vaikka intoa ja osaamista olisi, he eivät välttämättä saa yrityksen perustamiseen tarvittavaa lainaa pankista.
Myös alan koulutuksessa on puutteita. Perusopetuksen jälkeen nuoret eivät ole valmiita konekuskeja, vaan heidän opettamisensa jää yrittäjien vastuulle.
”Osalla nuorista työelämätaidot ovat heikkoja ja yrittäjät joutuvat kouluttamaan heitä kalliilla koneilla. Yrittäjien pitäisi saada siitä korvaus”, näkee Huupponen.
Kaiken lisäksi koulutuksen hyötysuhde on huono, eli monet metsäkonekoulutuksen saaneet nuoret hakeutuvat muille aloille töihin.
”Lopputuloksena metsäkoneita ajavat eläkeiän kynnyksellä olevat tai sen ylittäneet yrittäjät. Harva toimiala pyöriin näin vanhalla porukalla”, summaa Huupponen.
Työvoiman heikko saatavuus koskee myös perinteisiä metsuritöitä. Työn kausiluonteisuus ja fyysinen rankkuus ei innosta nuoria.
”Metsurityöhön mahdollisesti liittyvä romantiikka katoaa nopeasti räntäsateessa”, toteaa Huupponen.
Kotimaisen työvoiman heikon saatavuuden takia metsissä työskentelee myös ulkomaisia metsureita. Niitä on palkattu lähinnä lähialueilta, mutta siltä osin tilanne voi muuttua.
”Aasiasta löytyisi varmasti työntekoon tottuneita ihmisiä”, Huupponen pohtii.
Valliuksen mukaan metsänhoitoyhdistys on joutunut turvautumaan metsänhoitotöissä metsuriyrityksiin. Niissä valintaperusteena on, että yritys on kotimainen ja että se huolehtii velvoitteistaan.
”Vaikka käytämme vain kotimaisia yrityksiä, heilläkin on käytössään ulkomaista työvoimaa”, sanoo Vallius.
Eija Valliuksen mukaan metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön työssä tärkeää on luoda yhteys metsänomistajiin. Kuva: Jaana KankaanpääToimihenkilöiden osalta tilanne on Valliuksen mukaan parempi. Avoimiin työpaikkoihin on löytynyt osaavia tekijöitä.
Täysin tyytyväinen Vallius ei silti tilanteeseen ole. Hän on huomannut, että alan opiskelijoiden työelämän perusvalmiudet ovat heikentyneet.
”Näissäkin tehtävissä työnantaja opettaa työn. Metsänhoitoyhdistyksissä tärkeää on, että työntekijä osaa toimia metsänomistajien kanssa ja hallitsee myös metsäkäynnit. Kaikkea ei voi hoitaa kännykällä”, Vallius toteaa.
Hän jakaa nuorille työntekijöille myös kiitosta. He hallitsevat tiimityön ja tietotekniikan.
Metsäteollisuuden rakennemuutos on ollut raju. Vielä vuonna 2005 metsäteollisuus työllisti lähes 70 000 henkilöä. Viime vuonna heistä oli jäljellä noin puolet eli 37 000 henkilöä.
Metsäteollisuuden työvoiman lasku katkesi vuonna 2021. Sen jälkeen työntekijöiden määrä on lievästi kasvanut.
Tänä vuonna metsäteollisuus on seisottanut tehtaita ja lomauttanut työntekijöitä sitkeän taantuman takia. Alkuvuodesta tuotantoa jarrutettiin satamien ja kuljetusalan lakkojen takia.
Ensi vuodesta Luke odottaa parempaa. Se kasvattaa lievästi metsäteollisuuden työntekijöiden määrää.
Yritykset käyttävät metsänhoitotöissä kotimaisen työvoiman lisäksi ulkomaisia metsureita. Kuva: Sanne KatainenMetsätaloudella on mennyt paremmin, sillä metsissä synkimmät vuodet jäivät jo viime vuosituhannen lopulle. Sen jälkeen töitä on riittänyt etenkin puunkorjuussa ja metsänhoidossa.
Metsätoimihenkilöiden määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Sitä selittää digitaalisuuden ja automaation lisääntyminen. Toimihenkilöille aiemmin kuuluneita työtehtäviä on myös siirretty yrittäjien huoleksi.
Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen metsissä on rytissyt, kun tuontipuuta on korvattu kotimaisella.
Viime vuonna metsätalous työllisti 27 000 työntekijää, missä oli pientä kasvua edellisvuodesta. Metsätalouden työntekijöistä toimihenkilöitä oli 4 000, työntekijöitä 9 000 ja yrittäjiä 14 000 henkilöä.
”Metsien kestävä käyttö on oleellinen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreää siirtymää. Toivottavasti tämä myönteinen viesti alkaa mennä läpi ja lisätä alan vetovoimaa. Työpaikkoja täällä on hyvin tarjolla”, muistuttaa Vallius.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
