Suomessa suljettu paperikone voi jatkaa työtään toisella mantereella

Mihin Suomesta suljettujen paperitehtaiden ja -linjojen koneet päätyvät? UPM:n viestinnästä kerrotaan, että vastaus on monipolvinen.

”Lähtökohta kokonaisten tehtaiden sulkemisessa on aina jatkajan löytäminen. Osittain jatkajia on löytynytkin, kuten äskettäin Itävallan Steyrermühlissä ja Iso-Britannian Shottonissa”, yhtiön sähköpostivastauksessa sanotaan.

Jatkajat tuottavat UPM:n entisillä koneilla tavallisesti jotain muuta paperi- tai kartonkilaatua.

Painopaperia tuottaneita koneita on muutettu myös UPM:ssä valmistamaan toista tuotetta. Esimerkiksi Nordlandin tehtaassa Saksassa PK2-kone muunnettiin painopaperista erikoispapereihin.

”Jos tehdas ei mene kaupaksi tai tehtaalta suljetaan yksittäinen paperikone, kokonaisille koneille tai tuotantolinjoille löytyy ostajia. Viime vuosina ne ovat olleet tavallisimmin Aasiasta, Turkista tai Lähi-idästä”, viestinnästä kerrotaan.

Jos paperikoneet eivät mene kaupaksi sellaisenaan, niistä myydään myös osia. Suljetuista koneista on otettu varaosia myös UPM:n käyttöön.

”Viimeinen vaihtoehto on tietysti romuttaminen.”

Suljettujen paperikoneiden kohtalo on aina tehdas- ja tapauskohtainen, Stora Enson viestintäjohtaja Ingrid Peura vastaa.

”Ensisijaisesti pyrimme sijoittamaan lakkautettujen tehtaiden paperikoneet omille tehtaille joko linjoina, laitteina tai varaosina”, Peura sanoo.

Suomesta suljettujen paperitehtaiden koneita on hänen mukaansa sijoitettu kotimaan muille tehtaille. Laitteet pyritään hyödyntämään mahdollisimman lähellä, jotta yhtiölle ei tule turhia kustannuksia.

Jos tämä ei onnistu, seuraavaksi paras vaihtoehto on myydä koneet uusiokäyttöön muualle. Viimeinen vaihtoehto on romuttaminen tai romutusmyynti.

”Siinäkin tapauksessa ostajalta edellytetään, että laitteet, niiden osat tai materiaalit lajitellaan ja kierrätetään vastuullisesti”, Peura sanoo.

Kuva on Myllykosken entiseltä paperitehtaalta Kouvolasta. Kuva: Jarno Mela

UPM Communication Papersin tuotantolaitoksista vastaava johtaja Antti Hermonen näkee vanhoissa paperitehtaissa vahvuutena infran, kuten hyvät voimalinjat. Se takaa sähkön saatavuuden.

”Jos ajatellaan vaikka erilaisia konesalihankkeita, on iso vahvuus, että yhtiö saa sähkön sinne ja riittävän sähkötehon. Toisaalta datakeskusten koneet tarvitsevat jäähdytysvettä ja sitä on yleensä aina tarjolla vanhoissa tehtaissa.”

Hermosen mukaan entisiin paperitehtaisiin soveltuvat myös raskaan teollisuuden yritykset, joilla on suuri energian ja veden tarve.

”Lisäksi tulee mieleen logistiikka-alan yritykset ja talotehtaat. Yleensä sellaiset yritykset, jotka tarvitsevat valtavia hallitiloja ja isoa nosturikapasiteettia.”