Kuusen taimia lämmitettiin infrapunalla ja maakaapeleilla – näin kokeessa kävi

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa huolta, kuinka kuusi selviää kuumemmissa kesissä. Kuusen taimia tutkittiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) stressitestikentällä, jossa sekä taimien maanpäällistä osaa että juuristoa lämmitettiin.

Tulosten perusteella kuusen taimet menestyvät hyvin kesälämpötilan noustessa kahden tai viiden asteen verran. Lämpötilan nousu lisää kuitenkin maaperästä vapautuvan hiilidioksidin määrää, Luken tutkijat raportoivat blogissaan.

Kokeessa oli mukana 11 keskisen Suomen ilmastoon sopeutunutta, siemenviljelyssiemenistä kasvatettua taimierää, jotka hankittiin usealta taimitarhalta. Taimet istutettiin keväällä koealoille ja altistettiin kasvukauden ajan kahden ja viiden asteen lämpötilan kohotuksille verrattuna vallitsevaan ulkolämpötilaan.

Taimien kuolleisuus oli vähäistä, eikä muuttunut lämmityksen vuoksi. Taimien kuivapaino kasvun päätyttyä oli kaikissa taimierissä suurempi viiden asteen lämpötilan kohotuksessa verrattuna lämmittämättömiin verrokkitaimiin.

Stressitestikenttä koostuu neljästä lohkosta, joiden kunkin sisällä on mahdollista toteuttaa kuusi erilaista lämpötila- ja kastelukäsittelyä. Versoja lämmittävät infrapunalämmittimet kiinnitettiin metallikehikoihin ja juuristoa lämmittävät kaapelit haudattiin maahan. Jotta kokeet lähtisivät puhtaalta pöydältä, vanha maa korvattiin 40 senttimetrin syvyyteen hienomoreenilla.

Kokeessa havaittiin maahengityksen lisääntyvän. Kivennäismaasta vapautuu hiilidioksidia juurten ja mikrobien hengittäessä sekä mikrobien hajotustoiminnasta.

Vaikka taimet istutettiin maahan, jossa ei aiemmin ollut kasvanut taimia, jo parissa kuukaudessa niiden ympärille ilmestyi symbionttisten mykorritsasienten itiöemiä. Tavalliset metsänviljelytaimet kantavat usein mukanaan luontaisia seuralaissieniä ja toisaalta sienten itiöitä leviää tuulen mukana, blogissa kerrotaan.

Suonenjoella sijaitsevalla testikentällä voidaan tutkia vuoden tai muutaman vuoden ikäisten puiden vastetta lämpötilan kohotuksiin, kuivuuteen tai lisääntyvään sadantaan. Taimia tutkimalla ei kuitenkaan voida ennakoida varttuneiden puustojen menestymistä muuttuvassa ilmastossa.

Tuloksista raportoivat tutkijat Katri Himanen, Johanna Riikonen, Päivi Väänänen, Hanna Ruhanen ja Minna Kivimäenpää. Tutkimukset tehtiin Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Ilmastokestävät ja hiiltä sitovat taimet -hankkeessa.

Luke: Kuusen taimet kestävät kohoavia lämpötiloja ennakoitua paremmin