Tammia pitää hoitaa ensimmäiset vuosikymmenet uutterasti. Kuva: Pasi Leino
Mikä puulaji menestyy tulevaisuudessa? Metsänomistaja pohti asiaa ja päätyi tammeen
Pertti Keskitalo ja Lea Johansson uskovat, että Suomeen tulee ilmaston muuttuessa hyvät olosuhteet tammen kasvatukselle.TilaajalleMarttila
Pertti Keskitalo haluaa kokeilla uusia puulajeja metsän viljelyyn. Hän on istuttanut metsiinsä tammea. Kuva: Pasi LeinoValtava tammi hallitsee Pertti Keskitalon ja Lea Johanssonin Marttilan kodin pihaa. Nykyiselle kasvupaikalleen puu on siirretty 1960-luvun alussa. Silloin pikkupojan kämmenet riittivät sulkemaan rungon sisäänsä. Enää eivät edes aikamiehen käsivarret riitä mittaamaan rungon ympärysmittaa.
Pihan tammi on väkevällä kasvullaan rohkaissut kokeilemaan tammea myös metsän uudistuksessa. Kymmenen vuotta sitten Keskitalon metsään istutettiin ensimmäinen tammikko.
Toinen tammien istuttamisen inspiraation lähde oli silloisen Marttilan metsänhoitoyhdistyksen retki Sysmään, Ensio Soutamon isännöimään Mynnilän arboretumiin. Siellä oli kasvamassa usealla kuviolla tammea, ja Keskitalon mieleen jäi, että Soutamo piti kuusta huonona tammen kumppanipuuna.
Tammikon kasvun suuntaaminen ylöspäin on hyvän tammimetsän lähtökohta. Pertti Keskitalon mukaan viljelyohjeissa ei aina tehdä riittävän selvää eroa peltoon perustetun ja päätehakkuualueelle istutetun tammikon välillä.
Peltoon istutettaessa pitää todennäköisesti istuttaa myös varjostavia puita, Keskitalo kertoo.
”Olen ratkaissut päätehakkuualueella tungospuun ongelman antamalla luontaisen koivun tulla täyttämään uudistusalaa. Tunnetusti tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta latvan pitää saada valoa. Nyt pitää vain olla tarkkana, että poistaa koivut ennen kuin ne alkavat piiskata tammien latvoja.”
”Tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta latvan pitää saada valoa.”
Pertti Keskitalo nostaa esiin ilmaston muuttumisen, jolloin myös metsät ja metsänviljely joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
”Kuusen selviäminen roudattomista talvista ja kuivista kesistä on kovin epävarmaa. Hirvet kaventavat männyn ja koivun viljelyn onnistumista. On kokeiltava ja löydettävä uusia puulajeja metsänviljelyyn.”
Keskitalo muistelee pohtineensa myös muiden puulajien istutusta. Jopa pyökki ja saarni olivat harkinnassa. Heikki Kiurun kirja Jalopuumetsien perustaminen tuli luettua moneen kertaan läpi.
”Myös visakoivun viljelyä kokeilin huonolla menestyksellä. Hirvivahingot olivat mittavia ja leikkuu työlästä. Mielikuva visasta perustuu ehkä perinteisiin Hämeestä kerättyihin yksittäisrunkoihin, ja se on kokonaan eri asia kuin viljelty visakoivikko.”
Keskitalon mukaan visakoivun käyttö näyttää riippuvan suhdanteista ja jopa muodista.
”Tammi on kautta historian ollut hyvin keskeinen rakennusaine esimerkiksi laivanrakennuksessa, miksei myös talonrakennuksessa. Edelleen kaikkein kestävimmät rappuset tehdään tammilaudasta”, Keskitalo sanoo.
”Vahvaa, hyvälaatuista tammea tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa.”
”Vahvaa, hyvälaatuista tammea tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa.”
Sellaista hetkeä ei ole vielä tullut, että Keskitalon luotto tammeen olisi horjunut. Istuttaessa hän oli varautunut siihen, että noin kymmenen prosenttia taimista menehtyy.
”Olen hyvin tyytyväinen, että arvioni osui melko lailla oikeaan. Hirvieläimet ovat kyllä vikuuttaneet runkoja, mutta ahkeralla leikkaamisella vikoja saa piiloon.”
Keskitalo kannustaa muita metsänomistajia istuttamaan tammea omiin metsiinsä, varsinkin, jos ei aseta taloudellisia tavoitteita kasvatukselle.
Ensimmäiset kolmekymmentä vuotta vaativat hoitoa, mutta sen jälkeen tammikko on kasvukunnossa.
”Toivottavasti seuraava sukupolvi ymmärtää sen arvon, mitä siihen on työtä ja varoja laitettu. Eikä tunnu rasitteelta, että joutuu ottamaan hyvin hoidetun tammimetsän vuorostaan yhden sukupolven mittaiseen hoitoon. Vasta kolmas tai neljäs sukupolvi saa tammesta päätehakkuutuottoa.”
Tammet kasvavat vielä rinnakkain koivujen kanssa. Kuva: Pasi LeinoKeskitalon mielestä metsäalan byrokratia ei ole pysynyt monipuolistuneiden viljelypuulajien tasalla. Siitä on kitkerää kokemusta.
Keskitalo oli tehnyt tammimetsässään taimikon varhaishoidon ja merkinnyt kuvion pääpuulajiksi tammen. Metsätyypin hän oli poiminut metsäsuunnitelman kuvioluettelosta, jossa se oli määritetty mustikkatyypiksi.
Metka-tukihakemus tuli hylättynä takaisin, ja asiaa kysyttäessä selvisi, että tammelle hyväksyttävä kasvupaikka on ravinteisuudeltaan vähintään lehtomainen kangas.
”Tammi kasvaa luontaisesti, lintujen levittämänä, paljonkin karummilla mailla kuin lehdoissa. Se kasvaa siellä vain hitaammin. On erikoista pyöritystä samaan aikaan puhua lehtipuiden lisäämisestä viljelyyn ja sitten todeta, että olikin väärin viljelty – eikä kukaan edes käy katsomassa, miltä metsässä näyttää.”
Tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta koivun oksat eivät kuitenkaan saa piiskata tammen latvaa. Pitkiksi venähtäneet koivut ovat kaadettava pois. Kuva: Pasi LeinoToinen epäkohta tammen viljelyyn suhtautumisessa on sen huono korvattavuus hirvituhoarvioissa. Keskitalon kokemuksen mukaan tammesta maksetaan vain sama korvaus kuin rauduskoivusta, vaikka taimikustannus on noin nelinkertainen. Lisäksi taimet pitää suojata.
”Siinä vaiheessa, kun tammea istuttaa, olisi hyvä tietää, kuka sitä jatkossa tulee hoitamaan. Siinä mielessä tammen viljely on ylisukupolvista, ei pelkästään oma juttu.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
