
Jyhkeä tammimetsä on tavoittelemisen arvoinen ja ahkeran metsänomistajan – tai lähinnä hänen lastenlastenlastensa saavutettavissa. Tammi lisää metsien monimuotoisuutta ja on ilmaston lämmetessä vaihtoehto, kun mietitään tulevaisuuden puulajeja.
Aleksis Kivi tunnisti jo 150 vuotta sitten tammelle tyypillisen piirteen kirjoittaessaan säkeen ”Tuomas seisoo niin kuin tammi”. Tammella on laaja ja syvä juuristo, jonka kasvattaminen alkaa heti terhon idettyä.
Alle kymmensenttisellä puulla on jo noin 50 senttiin ulottuva juuristo. Vanhan tammen paalujuuri voi yltää kymmeneen metriin. Myrsky ei tammea helpolla kaada.
Tammi on sitkeä puu, joka ei ole vaatelias maaperän suhteen. Se lähtee kasvamaan kuivillakin kangasmailla, vaikka jää siellä kitukasvuiseksi. Syvämultaisessa, kalkkipitoisessa ja kosteassa maassa tammi yllättää kasvunopeudellaan.
Puhtaan tammimetsikön perustaminen tulee kalliiksi, sillä taimet maksavat noin kaksi euroa kappaleelta. Lisäksi taimet on suojattava suojaputkilla. Myös niihin on varattava pari euroa jokaista tainta kohti.
Tammikko kasvatetaan tiheänä, koska puu tarvitsee sivuvarjostuksen oksien karsiutumiseksi. Hyviä kokemuksia on saatu 700 taimen istutustiheydellä hehtaaria kohden niin, että sekaan on istutettu kuusia noin 1 300.
Kuuset harvennetaan pois ensiharvennuskokoisina, jonka jälkeen metsän kasvatusta jatketaan puhtaana tammimetsänä.
Puhtaan tammimetsikön perustaminen tulee kalliiksi, sillä taimet maksavat noin kaksi euroa kappaleelta.
Istutuspaikka kannattaa valita helppokulkuiseen paikkaan, sillä taimikossa on ensimmäisten vuosien aikana runsaasti hoitotöitä. Oksat ja latvat on vuosittain käsiteltävä Trico-karkotteella, ellei koko metsikköä ole aidattu. Tiheä hirvieläinkanta on tammille tuhoisa. Sarvipäät katkovat taimia ja hiovat niihin sarviaan.
Tammi voi kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi ja 1,5 metriä paksuksi rungoksi. Se kasvaa hyvin vielä yli 150-vuotiaana. Tammen runko on mahdollista kasvattaa oksattomaksi tekemällä muotoleikkauksia ja karsimalla oksia.
Tammi sietää erityisesti nuorena voimakastakin leikkausta. Paras aika hoitoleikkauksille on varhainen kevät.
Tammi kasvaa voimakkaasti pituutta 10–25 vuoden iässä. Samalla sen oksisto levenee. Tammi kaipaa paljon tilaa ympärilleen. ”Runko varjossa, latva vapaana” on käytännön muistisääntö tammen kasvattajalle.

Närhi levittää tehokkaasti tammen terhoja, ja näitä luontaisesti syntyneitä elinkelpoisia tammia kannattaa metsänomistajan varjella omissa metsissään. Jos taimikonhoitoa tehtäessä metsästä löytyy tammi, sille jätetään sopivia puita tuottamaan sivuvarjostusta.
Samalla on huolehdittava siitä, ettei tammen latvus joudu muiden puiden varjoon. Kännykän karttaohjelmaan voi merkata tammen kasvupaikan. Jos tavoitteena on tuottaa tammesta tukkipuuta, puuta voi käydä karsimassa.
Metsänomistajan kannattaa varjella luontaisesti syntyneitä elinkelpoisia tammia omissa metsissään.
Leveälatvuksisen maisematammen paikka puolestaan on luontaisen aukean laidassa tai kallion reunamalla, jossa puu saa rauhassa aloittaa vuosisataisen kasvunsa.
Sahauskelpoiselle tammelle ei ole Suomessa vakiintunutta markkinaa. Tullitilastojen mukaan tammisahatavaraa tuodaan vuosittain muutamia satoja kuutioita, suurimpana tuontimaana on Puola.
Kotimaisen tammen tarjonnan lisääntyessä on oletettavaa, että myös piensahat ottavat tammen valikoimaansa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
