Erikoispuiden suosio on kasvussa – tammen yleistymistä jarruttavat kalliit taimet
Yksi metsätalouskäyttöön tarkoitettu tammen taimi maksaa noin pari euroa. Kallis hinta selittyy tammenterhojen käsinpoiminnalla ja pienillä tuotantoerillä.Tilaajalle
Suomessa tuotetaan keskimäärin kymmenisen tuhatta tammen taimea vuosittain. Kuva: Petteri KivimäkiMetsänomistajat ovat olleet viime vuosina aiempaa kiinnostuneempia erikoispuulajeista.
”Koko 2000-luvun trendi oli laskeva, mutta vuosina 2022–2023 on ollut nousua”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.
Ruokaviraston tilaston mukaan viime vuonna metsänviljelyyn tuotettiin reilut 700 000 muiden kuin pääpuulajien taimea. Määrä kasvoi yli 40 prosentilla edellisvuodesta.
Eniten myytiin lehtikuusen taimia, reilut puoli miljoonaa. Tervalepän taimia myytiin 65 000 kappaletta, douglaskuusen taimia 29 000 ja visakoivun taimia 13 000 kappaletta.
Tammen taimia tuotetaan keskimäärin kymmenisen tuhatta vuodessa.
”Puistoista kerätyt terhot eivät ole välttämättä edes suomalaisia.” Katri Himanen
Perinteisesti tammen taimia kasvatetaan ensin kesän ajan, jonka jälkeen ne siirretään talvivarastoon ja istutetaan vasta seuraavana keväänä.
Yksi metsätalouskäyttöön tarkoitettu tammen taimi maksaa noin pari euroa. Hinta on siis lähes kymmenkertainen esimerkiksi yksivuotiseen kuusen taimeen verrattuna.
”Olemme yrittäneet keksiä keinoja saada tammen taimia halvemmiksi esimerkiksi taimikokoa pienentämällä”, Himanen sanoo.
Kallis hinta selittyy tammenterhoilla ja pienillä tuotantoerillä. Terhot täytyy poimia siemenviljelyksiltä käsin ja niiden varastoiminen on hankalaa. Lisäksi sato vaihtelee vuosittain.
Himanen painottaa, ettei metsänomistajan kannata perustaa tammimetsää piha- tai puistopuista keräämistään terhoista.
”Jos yksilöitä on vähän, ne voivat olla läheistä sukua toisilleen ja tulee sukusiitosrasitusta. Puistoista kerätyt terhot eivät ole välttämättä edes suomalaisia.”
Erikoispuiden yleistymistä hidastaa myös puumarkkinoiden epävarmuus. Tukille on Himasen mukaan kysyntää, mutta harvennuspuu menee yleensä energiaksi.
Kaikkia puulajeja metsäyhtiöt eivät edes osta. Esimerkiksi Metsä Group on linjannut ostavansa vain mäntyä, kuusta, koivua ja läpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa.
Tammen puuaine on lujaa ja painavaa, minkä takia se on suosittu puulaji puusepänteollisuudessa. Tällä hetkellä suomalaiset huonekalufirmat käyttävät tuotteissaan ulkomaista tammea.
Tammesta ei koskaan tule Suomen metsien valtalajia, mutta ilmaston lämpeneminen voi parantaa sen elinmahdollisuuksia.
Luken arvion mukaan Suomessa pitäisi olla vähintään 12 000 hehtaaria tammimetsiä, jotta ulkomainen puu voitaisiin korvata kotimaisella.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
