ATL: Ruotsissa ehdotetaan vanhoja metsiä suojeltavaksi 50 kertaa enemmän kuin Suomessa – tästä se johtuu

Ruotsissa kiistellään parhaillaan siitä, miten vanha metsä määritellään. Määritelmästä riippuu, kuinka paljon suojeltavaa löytyy. Toistaiseksi näyttää siltä, että Ruotsin olisi suojeltava metsää tiukasti 50 kertaa enemmän kuin Suomen, kertoo Lantbrukets Affärstidning (ATL).

EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää kaikkien jäljellä olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelemista jäsenvaltioissa.

Ruotsissa suojelupäätöstä varten muodostettiin poliitikoista koostuva työryhmä, jonka sihteeristö laati pohjaesityksen. Sen mukaan Ruotsin talousmetsistä olisi suojeltava 1,5 miljoonaa hehtaaria nykyisten suojelualueiden päälle. Suojeltavaa olisi 50-kertaisesti Suomen vastaavaan alaan verrattuna.

Yksi syy suuriin eroihin maiden samanlaisista metsävaroista huolimatta on, että EU jättää jäsenmaiden arvioitavaksi, mitä luonnontilaisiin ja vanhoihin metsiin lasketaan.

Suomessa vanhojen metsien alaikärajaksi asetettiin Etelä-Suomessa 140 vuotta ja pohjoisessa 200 vuotta. Suomen raja-arvo lahopuulle on 40–50 kuutiota hehtaarilla etelässä ja 10–20 kuutiota pohjoisessa. Käytännössä raja-arvot tarkoittavat sitä, ettei Etelä-Suomen metsiä ole luokiteltu luonnontilaisiksi, ATL summaa.

Ruotsissa puhutaan aarnio- ja luonnonmetsistä, joiden pinta-alan laskeminen annettiin ympäristövirastolle. Eri kartoitusten perusteella virasto päätyi siihen, että talousmetsistä löytyisi suojeltavaa 0,9–1,3 miljoonaa hehtaaria.

Esitysluonnoksen perusteella Ruotsissa ei suojeltaisi metsämaata vapaaehtoisesti – huolimatta siitä, että aiemman kannan mukaan metsänsuojelun tulee perustua ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen. Metsänomistaja voisi kuitenkin valita lunastuskorvauksen ja alueen vaihtokaupan välillä tai luovuttaa metsän suojeluun korvauksetta.

Kristillisdemokraatteja työryhmässä edustava Carl-Wiktor Svensson pitää esitysluonnosta ATL:n mukaan kohtuuttomana.

”Luonnosteksti on oikeudellisesti hatara. Nyt on aivan liian epäselvää, mikä luokitellaan luonnonmetsäksi. Sen on oltava metsänomistajalle selkeästi määritelty, mitattavissa ja ennakoitavissa.”

Vanhoiksi luokiteltujen metsien määrä paisui Ruotsissa paljolti siksi, että EU-tekstien ”vanha metsä” ruotsinnettiin ”luonnonmetsäksi”, sanoo Skogsägarna-järjestön asiantuntija Gunnar Lindén.

”Luonnonmetsä on vakiintunut termi, jota on tulkittu ajan saatossa eri tavoin. Termin sisältö on paljon laajempi kuin mitä vanhalla metsällä tarkoitetaan.”

Ruotsin hallituskin evästi työryhmän toimeksiannossa, että "vanhoja metsiä" ei pidä kääntää "luonnonmetsäksi" vaan "vanhaksi metsäksi”.

Ympäristövirastosta kerrottiin ATL:lle jutun teon yhteydessä, että suojeltavien vanhojen metsien osuus talousmetsistä voisi tarkentua puoleen miljoonaan hehtaariin. Sekin olisi vielä 17-kertaisesti se, mitä Suomi luokittelee vanhoiksi metsiksi.

Millaiseen kriteeristöön työryhmä lopulta päätyy, selvinnee loppu- tai alkuvuodesta.

ATL: Politiskt huvudbry när skyddsvärd skog ska definieras (maksullinen)