Ilmasto kiittäisi metsien suojelun lopettamisesta, sanoo MTK:n puheenjohtaja
MTK:n mukaan metsien hiilinielun romahtamisen toitottajat yrittävät vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan.
Juha Marttilan mukaan yhteiskunnan kannattaa panostaa hiiltä sitovaan metsänhoitoon. Kuva: Jarno MelaMetsien hiilinielujen romahtamisella ratsastaminen on poliittiista peliä, näkee MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Sillä ei ole hirveästi kytkentää todellisuuteen.
”Tämä keskustelu on ärsyttänyt metsänomistajia. He tietävät, että metsiin on 1950-luvun jälkeen sidottu moneen kertaan koko maan päästöjen verran hiiltä”, sanoo Marttila.
Marttilan mukaan metsien kasvusta ja käytöstä ei voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä vuoden tai kahden perusteella. Sen sijaan katse pitää kohdistaa vähintään 10 tai 30 vuoden päähän.
Marttila arvelee, että metsien hiilinielun romahtamisesta käydyn kärkevän keskustelun tähtäimessä on seuraava hallitusohjelma.
”Sinne halutaan suojelupainotteinen metsäosuus. Meidän tavoitteena on vastaavasti, että hallitusohjelmaan kirjataan tasapainoinen metsäohjelma, jossa metsien talouskäyttö on vahvasti mukana.”
Vaikka metsät ovat pysyneet suurena hiilinieluna, niiden kasvu on jonkin verran taantunut. Se on Marttilan mukaan otettava vakavasti. Silloin ydinkysymys on, miten metsien kasvu saadaan taas vauhtiin.
Marttila myöntää, että lyhyellä tähtäyksellä metsien hiilinielua voidaan kasvattaa hakkuita vähentämällä. Siihen yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole varaa.
”Hakkuita vähentämällä hiilitonnin hinnaksi tulee 200–300 euroa. Vastaavasti metsänhoitoon panostamalla hiilitonnin hinta jää pitkällä aikavälillä 10 euroon tonnilta, mikä on yhteiskunnan kannalta paljon järkevämpää.”
Marttilan mukaan tärkeää on löytää keinot, joilla metsänomistajat saadaan hoitamaan metsiään. Käyttämättä jäänyt kemeratuki osoittaa, että siinä ei ole täysin onnistuttu.
”Pikavoittoja metsistä ei saa. Jos sellaisia halutaan, ratkaisut käyvät veronmaksajille hyvin kalliiksi.”
Puhtaasti ilmaston kannalta ajatellen kaikkein huonoin vaihtoehto on suojelualan lisääminen. Se syö metsien kasvua.
”Ilmasto kiittäisi, kun suojelu lopetettaisiin kokonaan. Niin ei tietenkään voi tehdä metsien monimuotoisuuden säilyttämisen takia”, sanoo Marttila.
Metsien monimuotoisuuden hoidossa yksi ongelma on vaikea mitattavuus.
”Välillä tuntuu, että monimuotoisuuskysymyksissä maali on pahasti hukassa ja että edes 100 prosentin suojelu ei riitä. Tällä menolla metsät muuttuvat oikeasti päästölähteeksi”, varoittaa Marttila.
Kaikkineen Marttila haluaa rauhoitella metsänomistajia. Hänen mukaansa Suomelle ei ole lankeamassa EU:lta miljardilaskuja metsien hiilinielujen laskusta.
”Ja jos tuollainen lasku EU:lta tulisi, varmaan on, että sitä ei maksettaisi!” Marttila toteaa.
Marttilan mukaan EU:lta on tulossa hyvääkin lainsäädäntöä, joka koskee hiilikompensaatiota. Siihen tarvitaan selkeät säännöt.
”Nyt tilanne on villi ja osa yritysten hyvästä omastatunnosta maksamista rahoista menee hukkaan.”
Voi olla, että metsänomistajille maksetaan jatkosta siitä, että lisäävät hoitotoimilla tai esimerkiksi kiertoajan pidentämisellä metsien kasvua ja hiilensidontaa.
”Metsänomistajien ei missään nimessä kannata iskeä kasvatusmetsiään nurin parhaillaan käytävän keskustelun perusteella.”
””Pidetään huoli, että luonnon monimuotoisuus ja metsien hiilinielut ovat kunnossa vielä lapsenlapsillemme 50 tai 100 vuoden päästä”, sanoo joulukuusen hakureissulta tavoitettu Marttila.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
