Eroon pitkistä ja kapeista metsälohkoista – tilusjärjestelyjä tehdään varsinkin Meri-Lapissa

1. Mitä tarkoittaa tilusjärjestely?

Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen, Maanmittauslaitos: Tilusjärjestely on Maanmittauslaitoksen koordinoima prosessi, jossa tilusrakennetta nykyaikaistetaan. Epäkäytännölliset ja pirstaleiset palstat järjestellään tarkoituksenmukaisemmiksi kokonaisuuksiksi.

Tilusjärjestelyyn voivat osallistua kaikenlaiset maanomistajat, esimerkiksi yritykset, yhteisöt, luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Prosessiin voidaan ottaa mukaan maanomistajan metsäomaisuus joko kokonaan tai osittain.

2. Mitä hyötyä tilus­järjestelystä on metsänomistajalle?

Korhonen: Tilusjärjestely parantaa metsien saavutettavuutta ja mahdollistaa tehokkaamman metsänhoidon. Yhtenäisempi tilusrakenne lisää metsän houkuttelevuutta puunostajan silmissä. Suurempi kuviokoko ja lyhyempi lähikuljetusmatka alentavat korjuukustannuksia, mikä kasvattaa metsänomistajan kantorahatuloja. Lisäksi kunnostusojitusten ja lannoitusten toteutus helpottuu, ja palstojen parantunut muoto vähentää rajojen viemää pinta-alaa.

Tilusjärjestelyhankkeen yhteydessä voidaan edistää myös ympäristötavoitteita. Tällä hetkellä selvitetään muun muassa sitä, voidaanko tilusjärjestelyillä edesauttaa metsäalueiden ennallistamista. Potentiaalinen ennallistamiskohde järjesteltäisiin sellaiselle maanomistajalle, joka ennallistamista haluaa, ja vastaavasti sellainen maanomistaja, joka ei ole ennallistamisesta kiinnostunut, saisi maata jostakin muualta.

3. Miten tilusjärjestely­hanke alkaa?

Korhonen: Hanke käynnistyy yleensä maanomistajan tai metsäalan toimijan aloitteesta tilanteessa, jossa tilusrakenne koetaan hankalaksi. Esimerkiksi pitkät ja kapeat metsälohkot voivat nostaa korjuukustannuksia niin, etteivät puunostajat tee tarjouksia lainkaan. Yhteydenoton jälkeen Maanmittauslaitos kutsuu alueen metsänomistajat tilaisuuteen, jossa kerrotaan huonon tilusrakenteen haitoista ja tilusjärjestelyn eduista.

Tilaisuudessa maanomistajat voivat pyytää tilusjärjestelyselvityksen tekemistä. Selvityksessä tutkitaan maanomistajien halukkuus ja mahdollisuudet tilusjärjestelyyn. Selvitys on maanomistajille ilmainen.

Jos selvitystä pyydetään, Maanmittauslaitos rajaa alueen ja aloittaa selvityksen valmistelun. Osana selvitystä maanomistajat haastatellaan yksitellen.

4. Millaisia asioita haastatteluissa käydään läpi?

Korhonen: Kahdenkeskiset haastattelut järjestetään kartan äärellä. Niissä tarkastellaan kunkin maanomistajan tilannetta sekä tarvittaessa käydään läpi tilusjärjestelyn periaatteita. Keskustelussa selvitetään, mitkä lohkot maanomistaja kokee hankaliksi ja millaisia muutoksia hän toivoo. Tavoitteena on saada selkeä kuva kunkin maanomistajan tarpeista ja odotuksista.

Haastattelussa kartoitetaan myös maanomistajien kiinnostus liittyä olemassa olevaan tai uuteen, perustettavaan yhteismetsään. Eräässä aiemmassa tilusjärjestelyssä yli sata tilaa yhdistettiin 1 700 hehtaarin yhteismetsäksi, mikä tehosti metsän käyttöä ja hallintaa merkittävästi.

Haastattelujen pohjalta laaditaan tilusjärjestelyselvitys, jossa esitetään hankkeen hyödyt ja kustannukset. Selvityksen valmistumiseen kuluu keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Selvitys on maanomistajille maksuton, Maanmittauslaitos tekee sen virkatyönä. Tavoitteena on tukea maanomistajien päätöksentekoa niin, ettei heidän tarvitse niin sanotusti ostaa sikaa säkissä.

5. Miten selvitys etenee tilusjärjestely­toimitukseen?

Korhonen: Noin puolet tilusjärjestelyselvityksistä etenee tilusjärjestelytoimitukseen.

Jos hanke jatkuu toimituksena, seuraavaksi suunnitellaan uudet palstasijoitukset maanomistajien toiveiden ja tavoitteiden pohjalta.

Suunnitelma esitellään maanomistajille, ja sitä muokataan heiltä saadun palautteen perusteella. Näitä palautekierroksia on yleensä kahdesta kolmeen, kunnes valtaosa maanomistajista hyväksyy suunnitelman. Jakosuunnitelman laillistuttua uudet rajalinjat avataan ja pyykitetään maastoon. Tilusjärjestelytoimitus kestää keskimäärin 3–5 vuotta.

6. Millaisia kustannuksia tilusjärjestely­toimi­tuksesta koituu metsänomistajalle?

Korhonen: Tilusjärjestelytoimituksen kustannukset perustuvat käytettyyn työaikaan. Valtio kattaa 75 prosenttia kustannuksista ja maanomistajat loput 25 prosenttia. Kustannus ositellaan kunkin maanomistajan saaman hyödyn mukaan. Mitä vähäisempi hyöty, sitä pienempi kustannus.

Maanmittauslaitos laatii hyötylaskelman, jossa verrataan kunkin maanomistajan tilannetta ennen ja jälkeen tilusjärjestelyn. Laskelmassa otetaan huomioon esimerkiksi palstan muodon paranemisen vaikutus korjuukustannuksiin sekä parempien kulkuoikeuksien tuomat hyödyt.

7. Säilyykö metsä­omaisuuden arvo tilusjärjestelyssä?

Korhonen: Lähtökohta on se, että tilusjärjestelyssä maanomistajan varallisuusasema säilyy. Jos tilusjärjestelyssä maan arvo vähenee, erotus korvataan rahalla. Tilusjärjestelyn yhteydessä metsänomistajalla on myös mahdollisuus luopua lunastuksen kautta osasta tai koko metsäomistuksestaan.

8. Kuinka monta selvitystä tai toimitusta on parhaillaan käynnissä ja missä päin ne ovat?

Korhonen: Tällä hetkellä on käynnissä viisi metsätilusjärjestelytoimitusta, joista kaksi tai kolme valmistuu kuluvan vuoden aikana. Myös selvityksiä on käynnissä viisi. Sekä toimitukset että selvitykset sijaitsevat Oulun yläpuolella, suurin osa Meri-­Lapin alueella, jossa tilusrakenne on erityisen hankala. Hankkeiden koko vaihtelee 1 000–5 000 hehtaarin välillä.

9. Millaisia kokemuksia metsänomistajilla on tilusjärjestelyistä?

Korhonen: Päättyneistä hankkeista tulee vain vähän yhteydenottoja, ja valituksia maaoikeuteen tehdään harvoin. Olen tulkinnut tämän niin, että valtaosa on tyytyväinen lopputulokseen. Rajalinjojen siirtely on herkkä asia. Moni välttää puhumasta aiheesta, jottei naapurille muodostuisi vaikutelmaa ”liiallisesta” hyötymisestä.

10. Millaisia neuvoja antaisit hankkeessa mukana olevalle tai sitä harkitsevalle metsänomistajalle?

Korhonen: Tärkeintä on ymmärtää se, että tilusjärjestelyn lopputulos on aina kompromissi, jolla parannetaan hanke­alueen tilannetta. Alueet ovat laajoja ja mukana voi olla satoja maanomistajia, joten mielipiteitä ja tavoitteita on paljon. Jokaista toivetta ei voida toteuttaa, eivätkä kaikki tilusjärjestelyn hyödyt jakaudu täysin tasan. Tämä toki näkyy sitten maanomistajien toimituskustannusten määrässä.

11. Mistä metsän­omistaja saa lisätietoa?

Korhonen: Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta tietoa löytyy kattavasti. Meihin voi ottaa yhteyttä joko verkkosivuiltamme löytyvän yhteydenottolomakkeen tai asiakaspalvelumme kautta. Neuvomme mielellämme tilusjärjestelyjä koskevissa kysymyksissä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2025.