Metsänomistajien jättiyhtiöt tappiolla – onko Pohjoismaiden painotus liian riskialtista?
Suomi-Ruotsi: Näin naapureiden metsäyhtiöt menestyivät vuoden kolmannella neljänneksellä.Tilaajalle
Talous- ja vessapaperin valmistus on tänä vuonna ollut Metsä Groupin kannattavin osa. Kuva Metsä Tissuen tehtaalta Mäntästä. Kuva: Petteri KivimäkiMetsäyhtiöiden Suomi-Ruotsi-tulosvertailussa erottuu kaksi konsernia: Metsä Group Suomesta ja Södra Ruotsista. Niistä kumpikin on tehnyt tappiota tämän vuoden yhdeksän kuukauden aikana.
Tappiollisuuden lisäksi Metsä Groupia ja Södraa yhdistää muun muassa se, että ne ovat metsänomistajien metsäjättejä. Voiko taustasta nouseva kulttuuri selittää tulosta, reagoidaanko niissä hitaammin muutoksiin?
”En sanoisi niin. Ensisijaisesti kysymys on tuotevalikoimasta ja tuotannon keskittymisestä Pohjoismaihin”, toteaa analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen.
Viljakaisen mukaan Södralla sekä Metsä Groupilla, ja varsinkin sen pörssissä noteeratulla Metsä Boardilla on kapeampi tuotevalikoima kuin muilla isoilla yhtiöillä.
”Etelä-Amerikassa lehtipuusellun valmistus kannatti nykyisilläkin hinnoilla.”
”Kummallakin valikoimassa on juuri nyt hankaluuksissa olevia tuotteita havusellua, sahatavaraa, puutuotteita ja Metsä Groupilla vielä lisänä kartonkia. Etelä-Amerikassa lehtipuusellun valmistus kannatti nykyisilläkin hinnoilla, kuten esimerkiksi UPM kertoi.”
Södran ja Metsä Groupin tuotannon painottuminen Pohjoismaihin on merkinnyt, että ne ovat kärsineet eniten korkeasta puun hinnasta. Kesällä alkanut puun hinnanlasku näkyy vasta talvella sen jälkeen kun aiemmin ostettu varanto on kulutettu.
Isojen suomalaisten ja ruotsalaisten metsäyhtiöiden liikevaihdot laskivat pääsääntöisesti muutaman prosentin tammi–syyskuussa. Tästä ovat poikkeuksena Stora Enso ja SCA, jotka kirjasivat muutaman prosentin kasvun lähinnä toimitusmäärien kasvun ansiota.
Kaikkien yhtiöiden vertailukelpoiset liiketulokset laskivat. Stora Enso ja SCA selvisivät muutaman prosentin pudotuksella, kun taas muilla meno oli rajumpaa. Stora Ensoa ja SCA:ta yhdistää suuri metsäomaisuus ja metsäliiketoiminnalla tehty hyvä tulos.
Holmenin ja Billerudin vertailukelpoiset liiketulokset heikkenivät 16–25 prosenttia, mutta tappiolle syöksyneiden Södran ja Metsä Groupin tulokset huononivat yli sata prosenttia.
Viljakainen sanoo, että isossa kuvassa ruotsalaisyhtiöiden viime ajat ovat olleet samanlaista via dolorosaa kuin suomalaisyhtiöillä.
”Ruotsalaiset toimivat samoilla markkinoilla kuin suomalaistenkin konsernien osat. Niiden liiketoimintojen valikoimat ovat jokin verran erilaiset ja sellun painoarvo ei ole yhtä merkittävä kuin suomalaisilla, mutta suurimmaksi osakseni ne ovat toistensa kilpailijoita. Suomalaisten ja ruotsalaisten metsäyhtiöiden tulosajurit ovat hyvin samansuuntaiset.”
Holmenin tulos heikkeni, koska paperi- ja kartonkituotannon tulos laski. Paperin ja kartongin ylitarjonta leikkasivat hintoja. Etelä-Ruotsin halpa sähkö vei energialiiketoiminnan tappiolle ja puutuotteiden heikko kysyntä käänsi sahojen tuloksen tappiolliseksi.
Sen sijaan Holmenin metsäomaisuus ja puun myynti paransivat tulostaan. Tässä suhteessa se oli kuin Stora Enso ja SCA.
Billerud ei kerro liiketoimintakohtaisia tuloksia, vaan raportoi maantieteellisesti. Käytännössä Billerudin Euroopan liiketoiminta on kartonkiliiketoimintaa, kun taas Pohjois-Amerikassa liikevaihto tulee vielä pääosin papereista.
Kalliin puun, heikon kysynnän ja tullien kurittama Eurooppa oli ongelmissa, mutta Pohjois-Amerikka pystyi parantamaan.
SCA:n selluvalmistuksen tulos heikkeni, mutta sahatavaran, metsien ja kartonkituotannon tulokset paranivat.
SCA:n sahat hyötyivät toimitusmäärien noususta ja hintojen noususta. Tämä koski erityisesti vuoden toista neljännestä, sillä kolmannella neljänneksellä niiden tulos kääntyi laskuun.
Myös kartongin tulos nojasi vahvasti toiseen neljännekseen.
Södran sahat, puutuotteet (CLT) ja muut liiketoiminnat tekivät tappiota. Raakapuun myynti oli nippa nappa plussalla ja sellun tuotanto oli selkeimmin voitollista, mutta senkin tulos heikkeni 85 prosenttia. Sellun tulos ei pystynyt paikkaamaan muiden tappioita.
Lähes jokaisen ruotsalaisyhtiön osavuosikatsauksessa todetaan, että tulos heikkeni kruunun vahvistumisen takia. Viljakaisen mielestä se on turhaa valitusta.
”Kruunu on kuitenkin edelleen pidemmän aikavälin keskiarvoa heikompi.”
”Toki kruunu oli nyt vahvempi kuin vertailukaudella viime vuonna, jolloin se oli poikkeuksellisen heikko. Kruunu on kuitenkin edelleen pidemmän aikavälin keskiarvoa heikompi. Näin ollen valuuttakurssit ovat ruotsalaisen metsäteollisuuden kannalta edelleen varsin suotuisassa asennossa.”
Isossa kuvassa kruunu on antanut ruotsalaisyhtiöille ”hieman enemmän happea”, kuten Viljakainen sanoo. Pienemmän sellupainotuksen ansiosta naapurin metsäteollisuus ei ole nykyisessä suhdanteessa yhtä herkkä kuin suomalainen.
”Kääntäen voi ajatella niin, että jos tulisi syklisesti myönteinen vaihe, niin silloin suomalaisilla voisi olla jossain määrin etulyöntiasema”, Viljakainen arvioi.
Tarvittaisiin vain se myönteinen sykli.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
