Metsähallitus aikoo vähentää jatkuvaa kasvatusta – ”Jos taimia ei synny, mennään perinteisellä uudistustavalla”

Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on suurin Lapissa, yli seitsemän prosenttia.

Korkeaa lukua selittää valtion metsien suuri osuus. Metsähallituksella peitteisen metsänkasvatuksen hakkuita on Lapissa yli 15 prosenttia kaikista hakkuista.

Se johtuu eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta valtion metsissä, kertoo Metsähallitus Metsätalous oy:n metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen.

Lapissa valtion metsien taloustuloksesta tingitään jonkin verran esimerkiksi matkailun ja porotalouden takia.

Metsähallituksen toimintakertomuksen mukaan sen uudistusluonteisista hakkuista kolmannes oli viime vuonna peitteisen metsätalouden hakkuita.

Puiden hidas kasvu pohjoisessa suosii luontaisen uudistamisen menetelmiä. Jos päätehakkuuseen on pitkä aika, taimikon perustamiskuluista kertyy ajan mittaan korkea korkokustannus.

”Tässä mittaluokassa peitteisen metsänkasvatuksen hakkuita on tehty neljästä viiteen vuotta. Silloin omistajapolitiikassa määritettiin niiden vähimmäisosuudeksi 25 prosenttia”, Lehtonen kertoo.

Hän uskoo Metsähallituksen tulevaisuudessa vähentävän jatkuvan hakkuiden osuutta.

”Meille kertyy jatkuvasti kokemusta. Esimerkiksi monilla kivennäismaan männiköillä todetaan, ettei taimiainesta synny. Silloin mennään perinteisen uudistustavan mukaan.”

Metsähallituksella on paineita pitää metsät hyvässä kasvussa.

”Meidän pitäisi myös vahvistaa hiilinieluja kymmenellä prosentilla. Peitteisen metsätalouden käyttö lyö siinä korville, koska kasvu jää heikommaksi.”