Vaara vaanii taas teillä – höllää kaasujalkaa etenkin auringonlaskun jälkeen

Vaikka valtaosa hirvikolareista tapahtuu syksyllä, tilastoissa on toinen selkeä kolaripiikki toukokuusta eteenpäin. Loppukevään kolaririskiä kasvattavat erityisesti hirvilehmien karkottamat ylivuotiset vasat, jotka voivat toikkaroida miten sattuu.

Ylivuotiset hirvenvasat ovat kokemattomia ja voivat päätyä myös omituisiin paikkoihin.  Kuva: Eija Vallinheimo

Liikenneturva muistuttaa, että keskittyminen ajamiseen, maltillinen ajonopeus sekä hyvä havainnointi ovat kuljettajan tärkeimpiä työkaluja välttää eläinkolari.

”Kuljettaja ei itse voi vaikuttaa siihen, ryntääkö hirvieläin tielle matkan aikana. Oma toiminta ratin takana tulisi olla sellaista, että tilanteeseen pystyisi reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskitytään ajamiseen, havainnoidaan tienvierustoja ja varoituksia sekä pidetään ajonopeus kurissa. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa”, ohjeistaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ari-Pekka Elovaara tiedotteessa.

Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun.

Vuonna 2025 tapahtui yli 13 000 riistaonnettomuutta. Näistä vajaa 2 000 oli törmäyksiä hirven kanssa. Lähes joka toinen riistaonnettomuus ajettiin valkohäntäpeuran kanssa.

”Peura- tai kaurisonnettomuudet eivät useimmiten johda henkilövahinkoihin autoilijoiden kohdalla, mutta moottoripyöräilijöille niillä voi todella ikävät seuraukset. Kaikkien kuljettajien, mutta varsinkin kaksipyöräisillä kulkevien, on syytä huomioida, että peuroja tai kauriita voi tietyillä alueilla tulla yhtäkkiä eteen lähes missä tahansa”, Elovaara muistuttaa.

”Hirvistä tai kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit ovat syystä siellä, mihin niitä on asetettu. Nopeuden alentaminen vähintään varoitusmerkin vaikutusalueella ei pidennä matkan kokonaiskestoa juurikaan, mutta sillä voi olla ratkaiseva merkitys onnettomuuden välttämiseksi.”