MTK:n Tiirola: Luonnonsuojelulaki pitäisi avata laajemmin – ”Se olisi ilman muuta luonnonsuojelun etu”
Luonnonsuojelulaissa määriteltyä valtion korvausvelvollisuutta pitäisi kehittää, vaatii MTK:n Mikko Tiirola.Tilaajalle
Luonnonsuojelulaki ei velvoita maksamaan korvausta kanahaukan pesän suojelusta, vaikka ely-keskukset voivat ohjeistaa jättämään pesän ympärille 50 metrin suojavyöhykkeen. Metsänomistajan hakkuutulojen menetys voi silloin olla jopa 15 000 euroa. Kuva: Johannes TervoLuonnonsuojelulaki avataan ennallistamisasetuksen ja luonnonarvomarkkinoiden takia osittain. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa, että kun laki avataan, pitää tarvittavat korjaukset tehdä myös lajisuojelun pykäliin.
”Se laukaisisi konkelon, joka on syntynyt raakkukohun myötä muuttuneiden ely:jen lajisuojeluohjeistusten myötä. Hallitusohjelmahan lupaa vahvistaa omaisuudensuojaa ja perustaa suojelun vapaaehtoisuuteen.”
Tiirola esimerkkinä lajisuojelukorvausperusteiden ristiriitaisuutta. Maakotkan, merikotkan tai sääksen pesästä voi lain mukaan saada suojelukorvauksen, vaikka niitä maksetaankin hyvin harvoin. Sen sijaan esimerkiksi kanahaukan pesän suojelusta ei saa korvausta, vaikka ely-keskukset voivat ohjeistaa jättämään 50 metrin suojavyöhykkeen pesän ympärille.
”Järeässä metsässä hakkuutulojen menetys voi olla yli 15 000 euroa. Se on täysin kohtuutonta”, Tiirola arvioi.
”Epäyhdenvertaiselle kohtelulle ei ole perustetta, koska suojeluintressi on sama: lintu ja sen pesintä. Suojelun toteutustapa on sama: metsänkäytön rajoittaminen. Ja vaikutus on sama: taloudellinen menetys metsänomistajalle.”
”Nämä kun hoidetaan kuntoon, luonnonsuojelun hyväksyttävyys vahvistuu.” Mikko Tiirola
Tiirolan mukaan luonnonsuojelulain pykälistä 70 ja 74, eli eläinlajien rauhoitus ja kasvilajien rauhoitus, puuttuu korvausperusteet. Pykälä 111, joka koskee valtion korvausvelvollisuutta, ei myöskään nykyisellään velvoita korvaamaan pykälien 70 ja 74 noudattamisesta koituvaa haittaa.
Se kuitenkin velvoittaa korvaamaan pykälässä 73 mainittujen suurten petolintujen – sääksen, merikotkan ja maakotkan – pesien suojelusta maanomistajalle koituvan merkityksellisen haitan.
”Hallituksen tulee lisätä jo luonnonsuojelulain valmistelussa esittämämme lisäys lain 70 ja 74 pykäliin valtion korvausvelvollisuudesta tekemällä tarvittavat muutokset luonnonsuojelulain 111 pykälään”, Tiirola sanoo.
Tiirolan mukaan idea voisi olla sama kuin metsälaissa. Metsälaki määrää, että suojelun aiheuttamat taloudelliset tappiot on rajattava niin, että maanomistajalle koituu korkeintaan 3 000 euron tappio tai taloudellinen menetys on korkeintaan neljä prosenttia metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta.
”Nämä kun hoidetaan kuntoon, luonnonsuojelun hyväksyttävyys vahvistuu. Se olisi ilman muuta luonnonsuojelun etu.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
