Väitös: Toisen harvennuksen mänty on päätehakkuupuun veroista
Toisesta harvennushakkuusta saatava mänty sopii vaativiin käyttötarkoituksiin.
Suomen metsistä noin 70 prosenttia on kasvuvaiheessa, jossa joko ensimmäinen tai toinen harvennus on ajankohtainen. Kuva: Johannes TervoItä-Suomen yliopiston tuoreen väitöstutkimuksen mukaan toisen harvennuksen puutavara on laadultaan lähellä päätehakkuupuun tasoa. Näin ollen se sopii vaativiin rakenteellisiin käyttötarkoituksiin.
Reeta-Maria Stödin tutkimus perustui useaan, eri puolilta Suomea kerättyyn maastoaineistoon.
Maastossa pystypuista kerätyn tiedon lisäksi hyödynnettiin koemetsiköistä kaadettuja puita, jotka valittiin poistettaviksi käytännön harvennusmallien mukaisesti.
Kaatokoepuut sahattiin ja näin saaduista materiaaleista tutkittiin sahatavaran laatua ja lujuusominaisuuksia, sekä virheettömän puuaineen osalta sen mekaanisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.
Sahauskelpoisen puun kertymä ensiharvennuksilta oli vaatimaton puiden pienen koon ja runkovikojen takia. Kertymää voitiin parantaa apteeraamalla myös pikkutukkia.
Ensiharvennuksilta kaadetut puut olivat valtaosin terveoksaisia, mutta niissä oli enemmän vikoja, alhaisempi puuaineen tiheys sekä suurempi ominaisuuksien vaihtelu kuin toisen harvennuksen puulla, Stöd kertoo yliopiston verkkosivujen uutisessa.
”Tämän vuoksi ensiharvennuspuuta ei voida suositella käyttökohteisiin, joissa puulta vaaditaan esimerkiksi korkeaa mekaanista lujuutta.”
Suomen metsistä noin 70 prosenttia on kasvuvaiheessa, jossa joko ensimmäinen tai toinen harvennus on ajankohtainen. Harvennuksista saadaan siis merkittävä osa teollisuuden käyttämästä puusta.
MMM Reeta-Maria Stödin kestävien teknologioiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella 11.12.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
