• Hakkuukeskustelun soutaminen ja huopaaminen on lopetettava, linjaa SDP:n Krista Kiuru

    Hapuilu ilmastotavoitteiden suunnasta on Krista Kiurun mukaan ”iso mörkö”, joka aiheuttaa epävarmuutta muun muassa metsänomistajille.
    Tilaajalle
    Krista Kiuru kannustaa metsänomistajia ryhtymään metsien hoitotöihin.
    Krista Kiuru kannustaa metsänomistajia ryhtymään metsien hoitotöihin. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    5.9.202516:39
    Hanna Lensu
    Pori

    SDP:n kansanedustajalta Krista Kiurulta liikeni paljon sympatiaa metsäteollisuudelle ja metsänomistajille, kun hän osallistui paneelikeskusteluun Westas-sahayhtiön Pihlavan sahan 150-vuotisjuhlissa Porissa perjantaina.

    Kiuru totesi, että metsäteollisuuden toiminnan poikkeuksellisen korkea kotimaisuusaste tekee siitä erittäin tärkeän Suomelle. ”Tätä perinteistä teollisuudenalaa tarvitaan.” Samaan aikaan lisääntyneet ilmasto- ja luonnonsuojeluvaatimukset ovat aiheuttaneet epävarmuutta sekä metsänomistajille että metsäteollisuudelle.

    ”Kysymys on, miten saamme metsänomistajat kestämään ristipaineita. Vaatimuksia on osoitettu paljon.”

    Hän uskoi, että moni ongelma ratkeaisi, jos metsiä alettaisiin hoitaa nykyistä enemmän ja metsänomistajat ryhtyisivät metsien ”kunnonpalautukseen”.

    ”Kysymys on, miten saamme metsänomistajat kestämään ristipaineita.”

    Krista Kiuru

    Keskustelua juontanut Sahateollisuuden metsä- ja ympäristöpäällikkö Anniina Kostilainen yritti puristaa Kiurulta vastauksen siihen, irtisanoutuuko SDP hakkuiden rajoittamisesta, jos se on seuraavassa hallituksessa pääministeripuolue. SDP on paistatellut puolueiden kannatuskyselyissä kärkisijalla.

    Tähän Kiurulta ei saatu vastausta, mutta hän totesi kiertäen, ettei ole oikein, jos luontopolitiikassa haetaan vain yhtä ratkaisua. ”Pitää puhua muustakin kuin hakkuista.” Esimerkiksi muista toimista hän nosti tekniset hiilinielut.

    Sen sijaan hapuilu ilmastotavoitteiden suunnasta ja avohakkuista on Kiurun mukaan ”iso mörkö”, joka aiheuttaa epävarmuutta muun muassa teollisuuden investointeihin ja metsänomistajille.

    ”Tälle pitää saada joku päätöspiste seuraavan hallituksen aloittaessa.”

    ”Kestävät ilmastotavoitteet ja teollisuuden tavoitteet on mahdollista sovittaa yhteen.”

    Krista Kiuru

    Kiuru totesi, että edellinen hallitus linjasi varsin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Hän toimi kyseisessä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä.

    ”Nyt on keskusteltu siitä, pitävätkö tavoitteet uuden tutkimustiedon valossa paikkaansa.”

    Hän korosti, että tutkimustiedon karttuessa uusimpia tietoja on hyödynnettävä päätöksenteossa. Esimerkiksi maapohjan merkitystä hiilensidonnassa selvitetään parhaillaan.

    ”Kestävät ilmastotavoitteet ja teollisuuden tavoitteet on mahdollista sovittaa yhteen”, Kiuru vakuutti.

    Lisää aiheesta
    • Ojitettujen soiden hiilidioksidipäästöistä yritetään jatkossa päästä kunnolla selvyyteen.

      Ympäristö | Suomi laittaa hiilinielulaskennan kuntoon – Luotettavaa mallia haetaan 8 miljoonalla eurolla

      Tilaajalle
    • Metsien ja maaperän hiilinielujen ja -päästöjen mittaaminen pitää olla luotettavaa ja kansainvälisesti vertailukelpoista. Toisistaan poikkeavien ja epävarmojen mittaustapojen pohjalta ei voi tehdä minkäänlaisia päätöksiä.

      Metsä | Laskelmiin hukatut hiilinielut tulevat kalliiksi

    • Hakkuiden rajoittaminen vastaisi noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 puutavara-auton vuotuisia kuljetuksia.

      Metsäteollisuus | Hakkuurajoitukset aiheuttaisivat metsänomistajille satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Krista Kiuru
    hakkuukeskustelu
    ilmastotavoitteet
    metsäteollisuus
    SDP
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin