Hakkuurajoitukset aiheuttaisivat metsänomistajille satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset

Hakkuiden rajoittaminen noin 55 miljoonaan kuution vuodessa tietäisi satojen miljoonien eurojen menetystä metsänomistajien puunmyyntituloihin vuonna 2035.

PTT:n entinen tutkimusjohtaja ja nykyinen konsulttiyhtiö FCG:n johtava asiantuntija Pasi Holm on luonut kolme ennustemallia – metsäskenaariota – siitä, miten erilaiset hakkuumäärät vaikuttaisivat puun myyntituloihin, metsäsektorin työpaikkojen määrään, palkkasummaan ja julkisen talouden tuloihin.

Selvityksen näkökulma on tiukan taloudellinen. Se ei tee kokonaisarviota, ota kantaa ilmastokysymyksiin tai esimerkiksi siihen, kuinka paljon metsäsektorin tilaukset tuovat liikevaihtoa ja työpaikkoja teknologiateollisuuteen.

Puunmyyntitulot (nimelliset) ovat noin 3,9 miljardia euroa vuodessa vuonna 2035, jos hakkuutaso pidetään nykyisenä noin 67 miljoonassa kuutiossa.

Hakkuiden rajoittaminen 55 miljoonaan kuutioon leikkasi puunmyyntituloja noin 700 miljoonaa euroa vuonna 2035. Esimerkiksi Ilmastopaneeli ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet hakkuiden rajoituksia noin 55 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Vastaavasti hakkuumäärien nosto noin 80 miljoonaan kuutioon nostaisi puunmyyntitulot noin 4,6 miljardiin euroon vuonna 2035. Tästä kokonaispuumäärästä energiapuuta olisi noin kuusi miljoonaa kuutiota.

Vuonna 2023 puun myyntitulot olivat noin 3,1 miljardia euroa.

Nämä hakkuumäärät ovat niin sanottuja markkinahakkuita eli teollisuudelle myytyjä tukkeja, kuitu- ja energiapuuta. Kyse ei ole kokonaishakkuista, joissa on mukana myös kotitarvekäyttö.

Holm totesi selvitystä esitellessään, että kasvuvaihtoehto on itse asiassa maltillinen, koska hyvin lähellä tuota tasoa on käyty jo kerran. Tämä koskee erityisesti tukkia ja kuitupuita. Se toteutui noususuhdanteessa vuonna 2018, jolloin tukin ja kuidun markkinahakkuut olivat noin 70 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Vuosina 2026–2035 puunmyyntitulot olisivat nykytason hakkuilla 33 miljardia euroa. Rajoitusvaihtoehto leikkaisi summaa kuusi miljardia euroa ja kasvu lisäisi kuusi miljardia.

Pasi Holm selvitti hakuumäärien vaikutusta metsäsektorin talouteen. Kuva: Markku Vuorikari

Nykytason hakkuilla metsäala työllistää noin 92 000 työntekijää (henkilötyövuotta) vuonna 2035. Rajoittavan ja kasvavan skenaarion välinen ero on melkein 35 000 työpaikkaa.

Palkkasumman haarukka eri skenaarioissa on 4,1–5,9 miljardia euroa ja julkisen talouden tulojen 2,8–4,0 miljardia euroa vuonna 2035. Julkisen sektorin tuloihin on laskettu mukaan palkkoihin liittyvät verot ja sosiaalivakuutusmaksut sekä puunmyyntitulojen verot.

Hakkuiden rajoittaminen noin 55 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2035 vastaisi noin 10–15 teollisen sahan käyttämää vuotuista puumäärää.

Rajoitukset pienentäisivät sahateollisuuden vientiä 400 miljoonaa euroa vuonna 2035 ja vuosien 2026–2035 aikana vienti laskisi noin 2–3 miljardia euroa.

Paperin viennistä leikkautuisi runsaat kaksi miljardia euroa vuonna 2035.

Henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla.

Hakkuiden väheneminen vastaisi noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 puutavara-auton vuotuisia kuljetuksia.

Holmin ja FCG:n selvityksen tilasivat Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, Meto Metsäalan Yrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus Metsätalous oy, MTK ry, Sahateollisuus ry ja SLC rf.

Selvityksen tilaajien puheenvuoroissa toistettiin, että ilmastolain ongelmana on erityisesti kirjaus hiilineutraaliudesta vuodelle 2035.

”Ilmastolain kunnianhimoisella päästövähennysuralla on syytä pysyä jatkossakin. Lisäksi teknisiä nieluja pitää kehittää”, totesi esimerkiksi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto, ja tarjosi puurakentamista yhdeksi tekniseksi nieluratkaisuksi.

Selvityksen julkistamistilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) totesi, että Suomi tarvitsee kasvua. Hänen mukaansa sitä syntyy luomalla uutta perinteisten toimialojen, kuten metsäteollisuuden rinnalle.

”Me emme tarvitse tulevaisuudessa tilannetta, jossa valitsemme näivettävän skenaarion ja ajamme alas metsäsektorin. Tarvitsemme sen rinnalle uutta”, Ranne sanoi.

Ranteen mukaan ilmastopolitiikka on mahdollista toteuttaa ilman näivettämistä. Ilmasto- ja energiapolitiikka sekä ilmastolaki niiden osana ovat esillä hallituksen puoliväliriihessä, mutta niistä Ranteella ei ollut uutta kerrottavaa.