

Kuusikoiden omistajien kannattaa taas alkukesästä käydä tarkistamassa metsänsä.
”Paras ajankohta on kesäkuun puoliväli. Kirjanpainajien parveilu on paikoin jo alkanut”, kertoo metsien terveyden ja kaukokartoituksen apulaisprofessori Samuli Junttila Itä-Suomen yliopistosta.
Kirjanpainajan valtaamat kuuset tunnistaa parhaiten ruskeista purukasoista kaarnassa ja puun juurella. Myös kirkkaat, tuoreet pihkavuodot voivat kertoa hyökkäyksestä.
Junttilan mukaan kirjanpainajien yleistilanne vaikuttaa tänä keväänä rauhalliselta.
”Toistaiseksi on ollut sen verran viileää ja kosteaa, etteivät kirjanpainajat moninkaan paikoin ole vielä lähteneet liikkeelle.”
Samaa sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja.
”Viileä kevät ainakin vähentää todennäköisyyttä, että kirjanpainaja ehtisi lisääntyä tänä kesänä useammin kuin kerran.”
Vaikka jo huhtikuussakin oli joitakin lämpimiä päiviä, ne eivät ehtineet houkutella kirjanpainajia esiin. Maaperä on vielä ollut kylmä.
”Kesäkuu näyttää millaiset säät tulevat olemaan. Jos silloin pamahtaa parin–kolmen viikon lämmin jakso, se kyllä kompensoi tilannetta kirjanpainajalle.”
Pitkässä seurannassa näkyy kirjanpainajan hivuttautuminen yhä pohjoisemmaksi, vähäisessä määrin aina Rovaniemen korkeudelle asti, Junttila kertoo.
”Viime kesänä kirjanpainajan aiheuttamia kuusikuolemia esiintyi melko laajoilla alueilla. Pahimmat keskittymät ovat Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Tampereen seudulla.”
Kun kirjanpainajat iskeytyvät puuhun kunnolla, se kuolee Junttilan mukaan nopeasti –keskimäärin parissa kuukaudessa, mutta jopa kuukaudessa. Kirjanpainajat kohdistavat hyökkäyksensä yleensä joukolla yhteen tai useampaan otolliseen kuuseen.

Metsäkeskuksen ohjeessa kehotetaan poistamaan kirjanpainajan valtaamat kuuset mahdollisimman nopeasti metsästä. Jos poistaminen ei ole mahdollista, kyseiset puut on hyvä kaataa ja viiltää kaarnaa auki, jotta nila pääsee kuivumaan. Näin kirjanpainajan toukat eivät pääse aikuistumaan.
Toinen keväinen puuha on taimikoiden tarkastus. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen neuvoo olemaan liikkeellä ennen kuin muu kasvillisuus röyhähtää kasvuun.
”Silloin pienet taimet erottuvat hyvin. Tehokasta aikaa on vielä pari viikkoa maantieteellisestä sijainnista riippuen.”
Parviainen kehottaa tarkistamaan vuoden tai kahden ikäisistä taimikoista, ilmeneekö siellä myyrätuhoja tai onko taimien päälle laonnut heinikkoa.
”Taimet täytyy pelastaa heinien alta, jos heinäys on syksyllä jäänyt tekemättä.”
Myös vanhemmat, neljän–viiden vuoden ikäiset taimikot on hyvä tarkistaa. Mäntytaimikoissa voi olla hirvituhoja.

”Jos minkä tahansa aiheuttamia tuhoja on tullut, kannattaa miettiä onko täydennysviljelytarvetta. Havupuutaimikoissa täytyy huolehtia siitä, ettei lehtipuun pituus koskaan ylitä havupuita.”
Tarkistuksista huolehtivat yleensä metsänomistajat itse, mutta silloin tällöin niitä tilataan myös metsänhoitoyhdistykseltä.
”Tarkkailemme kyllä muutenkin nuoria taimikoita kulkiessamme, jos käymme esimerkiksi suunnittelemassa puukauppaa. Jonkun verran teemme kohdennettuja yhteydenottoja metsänomistajiin, joilla tietojemme mukaan on varhaishoitoikäisiä taimikoita”, Parviainen sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
