Huippusuhdanteen hedelmät kuihtuivat vuodessa – metsäyhtiöiden tuloksista lähti vuodessa 3,7 miljardia euroa

Ykkössija vaihtui metsäyhtiöiden kannattavuusvertailussa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Suhteellisesti kannattavimpana useiden vuosineljännesten jälkeen keikkunut Metsä Group putosi toiseksi ja ykköspaikan valtasi UPM, jonka vertailukelpoinen liiketulosprosentti nousi 9,7 prosenttiin.

Metsä Groupin suhteellinen kannattavuus laski tasan kahdeksaan prosenttiin, jolla irtosi kakkossija. Stora Enso jatkoi kolmantena 3,6 prosentilla.

Jos yhtiöitä asettaa paremmuusjärjestykseen sijoitetun pääoman tuotolla, niin silloin Metsä Group on ykkönen, UPM kakkonen ja Stora Enso kolmas.

Metsäyhtiöiden tulosten heikkeneminen ei ole ollut uutinen muutamaan kuukauteen, mutta mittakaavaa sopii hämmästellä. Se on jättimäinen. Vuoden 2022 huippuvuodesta kolmen suuren yhteenlaskettu vertailukelpoinen liiketulos romahti 3,4 miljardia euroa ja tilikauden voitto 3,7 miljardia.

Suhteellisesti kannattavinta oli tehdä energiaa. UPM:n energialiiketoiminnan liikevoittoprosentti laski 29,1:een sähkön halpenemisen takia, mutta se oli ylivoimaisesti kannattavin osa metsäyhtiöiden toiminnassa.

Sähkön jälkeen kannattavuusjärjestyksessä ovat Metsä Tissuen pehmo- ja ruuanlaittopaperit 15,1 prosentin suhteellisella kannattavuudella, UPM:n vanerit 13,4 prosentilla ja UPM:n painopaperit 12,8 prosentilla.

Painopaperit kannattavuuslistauksen kärjen tuntumassa eivät välttämättä ole sitä, mitä metsäteollisuuspomot ja sijoittajat tavoittelevat. Painopaperin kysyntä laskee tasaisen varmasti, mutta sillä pystyy edelleen tekemään tulosta, jos kulut ovat kurissa ja kapasiteetin hallinta hanskassa.

Stora Enso on investoinut merkittävästi kartonkiin, mutta viime vuonna se teki kartongeilla tappiota. Kartonginvalmistuksen tulospudotus vuotta aiemmasta oli yli 700 miljoonaa euroa.

Yhden neljänneksen ja yhden vuoden tarkastelu antaa helposti kuitenkin vääristyneen kuvan yrityksestä. Tuloslaskelmalle ei saa antaa liikaa painoarvoa.

Pidemmän sihdin näkymiä pitää katsoa taseen kautta esimerkiksi omavaraisuudesta eli siitä, kuinka suuri osuus yhtiön omaisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Tästä näkökulmasta kolmella suurella metsäyhtiöllä menee mukavasti.

UPM:n omavaraisuus nousi yli 60 prosentin, kun taas Stora Enson ja Metsä Groupin oman pääoman osuus laski muutaman prosenttiyksikön, mutta pysyi kuitenkin yli 50 prosentissa. Nämä lukemat kertovat, että yhtiöillä on kykyä hoitaa velvoitteensa pitkällä tähtäimellä.

Jokaisen yhtiön nettovelan määrä kasvoi viime vuonna. Stora Ensolla ja UPM:llä lisäys oli 50 miljoonan euron luokkaa, mutta Metsä Groupilla nettovelka kasvoi 486 miljoonaa euroa.

Yksi tapa katsoa yhtiöiden kykyä selviytyä veloistaan on suhteuttaa nettovelka käyttökatteeseen eli kuinka monessa vuodessa yhtiö pystyy kuittaamaan nettovelkansa liiketoiminnan tuotoilla. Stora Ensolle menisi yli kolme vuotta, UPM:llä puolitoista vuotta ja Metsä Groupilla vajaa vuosi.

Stora Enson tavoitteena on pitää suhdeluku alle kahdessa. Viime vuonna se ei onnistunut, koska käyttökate kutistui.

Viime(kin) vuotta voi luonnehtia metsäyhtiöiden suureksi investointivuodeksi. Niistä jokainen investoi yli miljardia euroa ja varautuu siten liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen. UPM sai valmiiksi uuden Uruguayn sellutehtaansa ja Metsä Group Kemin biotuotetehtaansa ja Husumin kartonkitehtaan laajennuksen.

Metsäyhtiöiden arviot tästä vuodesta ovat varovaisia, mutta parempaa on odotettavissa kuin 2023. Heikko talouskasvu kurittaa useiden tuotteiden kysyntää ja hintoja, mutta toimitusmäärien odotetaan kasvavan. Tämä perustuu ennen kaikkea siihen, että viime vuoteen osunut varastojen purku alkaa olla ohi. Tuotantopanoksista muun muassa logistiikan ja kemikaalien odotetaan halpenevan.

Metsä Group odottaa vertailukelpoisen liiketuloksen olevan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä parempi kuin viime vuoden lopulla. UPM ennakoi vertailukelpoisen liikevoiton nousevan. Stora Enson ohjeistaa, että operatiivisen liiketuloksen odotetaan olevan korkeampi kuin 2023.

Markkinaselluhintojen odotetaan nousevan sekä sahatavaran kysynnän ja hintojen kohevan.

Ehkä mielenkiintoisin ero kilpailijoiden kesken nähtiin kartonkien näkymissä, joista Stora Enso totesi, että ”pakkausmateriaalien arvoketjun varastojen purkaminen on päättymässä vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, mikä voi tukea lievää elpymistä erityisesti kuluttajapakkauskartonkien segmentissä”.

Metsä Groupin kartonkiyhtiö Metsä Board arvioi toimitusmäärien kasvavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tämä näkyi sijoittajien reaktiossa. Metsä Board otti kurssiloikan ja Stora Enso tyrmäyksen.