Miten maanomistaja voi edistää luonnon monimuotoisuutta? Tuottajajärjestöt julkistavat siihen nyt tuhdin tiekartan

Suomen- ja ruotsinkieliset tuottajajärjestöt MTK ja SLC julkistavat 1. helmikuuta maa- ja metsätaloutta koskevan biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden tiekartan. Tiekartta on kattava katsaus maatalous- ja metsäluonnon nykytilaan ja siihen, kuinka monimuotoisuutta voidaan vaalia.

Taustalla on kirjallista tutkimustyötä sekä skenaariotarkasteluja eri toimien vaikuttavuudesta ja taloudellisista vaikutuksista, mahdollisista ohjauskeinoista ja hyväksyttävyydestä maanomistajille.

Valmistelu alkoi vuonna 2022. Tutkimustyötä ovat tehneet Luke, Syke, Helsingin yliopisto ja Pellervon taloustutkimus kukin omalta osaltaan.

Lisäksi sparraajina ovat olleet Elintarviketeollisuusliitto, ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöt sekä WWF.

Maanviljelijöille ja metsänomistajille tehtiin kesällä 2023 jäsenkysely, jossa kysyttiin suhtautumista monimuotoisuuteen sekä sitä, mihin toimiin vastaajat olisivat valmiita ja mitä ohjauskeinoja he toivoisivat.

Kyselyn saaneista 13500 metsänomistajasta siihen vastasi 12 prosenttia ja 5100 viljelijästä yhdeksän prosenttia.

”Kysely antoi suuntaa siitä, mitä jäsenkunta ajattelee. Linjatut tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat tutkimukseen ja käytännön toteutettavuuteen”, hanketta koordinoinut MTK:n luonnonsuojeluasioista vastaava juristi Anna-Rosa Asikainen sanoo.

Lopullinen julkaisu on satoja sivuja ja julkaistaan vain sähköisenä kaikkine tutkijaraportteineen. Siitä tehdään myös suppeampi painettu versio.

MTK:n ja SLC:n päätavoite on Asikaisen mukaan luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.

Teemoja on kahdeksan: kaksi liittyy yleiseen järjestötoimintaan ja toimintaympäristöön, kaksi metsätalouteen, kolme maatalouteen ja yksi suojelualueisiin ja ennallistamiseen. Kunkin teeman alla on tavoitteet ja toimenpiteet käytännön tasolle asti.

Esimerkiksi metsässä on tärkeää, että metsänomistaja tuntee talousmetsiensä arvokkaat luontokohteet ja määrittelee niiden säilyttämiseksi tavoitteet ja keinot.

Monimuotoisuuden kannalta tärkeää olisi vahvistaa esimerkiksi säästöpuita, suojavyöhykkeitä, ja riistatiheikköjä. Pysty- ja maalahopuun määräksi tavoitellaan talousmetsissä keskimäärin kymmenentä kuutiota hehtaarilla.

Maataloudessa peltomaalle, reuna- ja piennaralueille ja perinnebiotoopeille on kullekin omat tavoitteensa ja toimenpiteensä.

Miksi tällaista tehdään?

”Siksi, että toimintaympäristössä tapahtuu luonnon monimuotoisuuden suhteen todella paljon. Se on noussut vähintään ilmastonmuutoksen vertaiseksi haasteeksi, johon haetaan ratkaisuja”, Asikainen perustelee.

”Kansalliset ja kansainväliset luontotavoitteet ja ympäristö yleensä ovat nousseet julkiseen keskusteluun ja eri toimijat tuovat siihen omia näkemyksiään. MTK ja SLC haluavat osallistua keskusteluun kantamalla oman vastuunsa, ja tiekartta on siihen yksi keino.”

”Tiekartta ei tule olemaan ihan helppo rasti”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi.

”Johtokunta oli sitä mieltä, että tämä oli tehtävä, kun luonnon monimuotoisuus, luontokato ja ekokriisit alkoivat nousta ilmaston ohella keskusteluun. On viisautta olla mukana ja ottaa ilmaherruutta”, Marttila sanoo.

”Äänekkäimpiä ovat nimittäin yleensä valitettavasti ne, jotka toimivat toisten mailla ja rahoilla, mutta tekijöitä ovat maanomistajat. Tiekartassa on käytännönläheisiä ja vaikuttavia toimenpiteitä, mutta myös hintalappu, sillä toimenpiteet eivät todellakaan ole ilmaisia.”

Marttilan mukaan tiekartta on alan laadukkain tuotos.

MTK julkaisi vuonna 2020 myös luonnon monimuotoisuusohjelman.

”Jo siinä linjattiin perustahtotilaa luonnon monimuotoisuuden suhteen ja asetettiin tavoitteeksi sen turvaaminen ja edistäminen hyvien viljely- ja metsänhoitokäytäntöjen, kohdennetun luonnonhoidon ja ennallistamisen sekä maanomistajalähtöisen vapaaehtoisen suojelun keinoin”, Asikainen sanoo.

Samat teemat jatkuvat tiekartassa, mutta niitä ja järjestöjen roolia on tarkennettu. Järjestöjen eri tasot eli keskusliitot, alueelliset tuottajaliitot ja metsänhoitoyhdistykset auttavat yksittäisiä jäseniä valitsemaan sopivia toimia ja markkinoivat esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmia.

”Olennaista esimerkiksi vapaaehtoisessa suojelussa ja ennallistamisessa on se, että maanomistaja on tietoinen keinoista ja että suojelun valitseminen on vähintään yhtä kannattavaa kuin että ei valitse.”

Asikainen muistuttaa, että maa- ja metsätaloussektorin toimijoiden yhteistyö on tiekartan toimeenpanossa ja tavoitteiden saavuttamisessa tärkeää.