Puupolttoaineille voi tulla uusi maksu: ”Tulee keskusteluissa varmasti esille”

Pitäisikö bioenergiasta alkaa kerätä huoltovarmuusmaksua?

Huoltovarmuuskeskuksen rahoitusmallin uudistamista pohditaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä.

”Työ on vielä kesken eikä ratkaisuja ole tehty”, kertoo hallitusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan rahoitus perustuu huoltovarmuusrahastoon. Siihen kerätään rahaa huoltovarmuusmaksulla.

Tällä hetkellä huoltovarmuusmaksuja kerätään energiaverojen yhteydessä sähkön, kivihiilen (lämmön osalta), maakaasun (lämmön osalta), bensiinin sekä polttoöljyn (diesel, kevyt, raskas) osalta.

Kertymä pienenee ennen kaikkea energiatehokkuuden parantuessa ja kulutuksen siirtyessä matalamman huoltovarmuusmaksun sekä huoltovarmuusmaksuttoman kulutuksen piiriin.

Huoltovarmuusrahasto on Vahteran mukaan tarkoitus säilyttää vastedeskin valtion budjetin ulkopuolella, sillä rahasto on nopea ja joustava rahoitustapa.

Mietinnässä on, tulisiko Huoltovarmuuskeskukselle rahoitusta suoraan valtion budjetista.

”Valmistelun yhteydessä voi tulla keskusteluun myös huoltovarmuusmaksun pohjan laajentaminen esimerkiksi kiinteään biomassaan, johon energiaverotus ei tällä hetkellä kohdistu. Se tulee keskusteluissa varmasti esille”, kertoo Vahtera.

Kiinteään biomassaan lasketaan muun muassa kiinteät puuperäiset polttoaineet, kuten metsähake ja metsäteollisuuden sivutuotepuu.

Jos kiinteälle biomassalle haluttaisiin säätää huoltovarmuusmaksu, kiinteä biomassa pitäisi ensin lisätä energiaverotuksen piiriin, todetaan työryhmän valmistelemassa arviomuistiossa.

Tämä vaatisi muistion mukaan poliittista keskustelua.

EU-jäsenmaat eivät ole viime aikoina kannattaneet kiinteän biomassan lisäämistä EU:n energiaverodirektiivin piiriin. Kiinteä biomassa ei ole energiaverotuksen piirissä myöskään maailmalla yleisesti.

Kiinteän biomassan energiaveron säätäminen ei muistion mukaan ole tarkoituksenmukaista vain huoltovarmuusmaksun maksupohjan laajentamisen takia.

Huoltovarmuusmaksun tuotto vaihtelee energiatuotteiden kulutuksen tahdissa.

Maksun tuotto oli 2010-luvulla korkeimmillaan 48 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2023 tuotto oli 37,7 miljoonaa euroa ja viime vuonna 38,4 miljoonaa euroa.Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan tuotto laskee 2030 mennessä 32 miljoonaan euroon.

”Rahoitus tulisi turvata, jotta huoltovarmuuden riittävä taso säilyy. Sitä täytyy tarkastella vuosittain, koska maailma ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti”, sanoo Vahtera.

Huoltovarmuuskeskuksen rahastosta katetaan menot, jotka aiheutuvat varmuusvarastoinnista, teknisistä varajärjestelyistä ja varautumissuunnittelusta.

Muita Huoltovarmuuskeskuksen rahoituslähteitä ovat muun muassa tulorahoitus ja omistukset.

Hallituksen esitys huoltovarmuuslain uudistamisesta on tarkoitus saada lausunnoille huhti–toukokuussa ja eduskuntaan syksyllä.

Uutiseen lisätty 14.3.2025 klo 17.55 tieto viime vuoden huoltovarmuusmaksujen määrästä.