Sähköisen puukaupan läpimurto lähestyy – kaksi kolmesta metsänhoitoyhdistyksestä käyttää Kuution palvelua

Uudet sähköiset palvelut helpottavat puukaupan aloittamista. Suurin osa sähköisesti kilpailutetuista puukaupoista kulkee metsänhoitoyhdistysten kautta.

Sähköinen puukauppa on keskittynyt Kuutio.fi-palveluun. Sen kautta kilpailutettava puumäärä nousee tänä vuonna kymmeneen miljoonaan kuutiometriin.

”Kuutiossa kilpailutetun puun määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta ja noussut kuukausitasolla parhaimmillaan 40 prosenttiin yksityismetsistä myytävästä puusta”, kertoo toimitusjohtaja Aku Mäkelä.

Kuution kasvua on vauhdittanut puukaupan vahva vire. Puun kysyntä on pysynyt hyvänä ja hinnat korkealla.

”Kuution vahvuuksia ovat helppo käytettävyys, luotettavuus ja puolueettomuus. Sen kautta puun myyjä tavoittaa parhaiten oman alueen ostajat”, summaa Mäkelä.

Kuution toiminta käynnistyi vuonna 2017. Se oli ensimmäinen digitaalinen puukauppojen kilpailutukseen sopiva alusta.

Kuutiota käyttävät sekä puun myyjät että ostajat. Ostajista mukana ovat kaikki merkittävät organisaatiot. Vastaavasti yli 10 000 metsänomistajaa on kilpailuttanut puunsa tänä vuonna Kuution kautta.

Kuutio on yksityisille metsänomistajille maksuton. Palvelua voi käyttää omatoimisesti tai ammattilaisen kuten metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan avustamana.

Metsänhoitoyhdistyksistä kaksi kolmesta käyttää Kuutiota. Suuri osa metsänomistajien puista päätyy Kuutioon metsänhoitoyhdistysten valtakirjoilla.

Reilu neljännes MTK:n syksyn Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista kertoi käyttäneensä viimeisimmässä puukaupassaan sähköisiä palveluita.

”Puukaupan sähköisten palveluiden tavoitteena on helpottaa puukaupan aloittamista ja toteuttamista. Vaikka sähköinen puukauppa on yleistynyt, sen lopullinen läpimurto on vielä tekemättä”, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Metsätutkan perusteella sähköisten puukaupan palveluiden käytössä innokkaimpia olivat yrittäjät ja palkansaajat. Heistä niihin turvautui useampi kuin joka kolmas.

Puukaupan sähköiset palvelut olivat tuttuja myös viljelijöille, joista 30 prosenttia käytti niitä viimeisimmässä puukaupassaan.

Eläkeläiset poikkesivat puukaupan sähköisten palveluiden käytössä muista metsänomistajista. Heistä viimeisimmässä puukaupassa sähköisiä palveluita oli käyttänyt harvempi kuin joka viides.

Metsäpinta-alan mukaan jaoteltuna sähköisiin puukauppapalveluihin luottivat eniten keksimääräistä pienempien ja toisaalta suurimpien metsätilojen omistajat.

Järvi-Suomessa noin joka kolmas metsänomistaja oli solminut viimeisimmän puukaupan sähköisiä palveluita käyttäen. Etelä- ja Pohjois-Suomessa niin oli tehnyt noin joka neljäs metsänomistaja.

Naiset suosivat sähköistä puukauppaa miehiä enemmän.

Kuutio.fi -kautta kilpailutetaan tänä vuonna noin 10 miljoonaa kuutiometriä puuta. Kuva: Juho Leskinen

Puun ostajien panostukset puukaupan sähköistämiseen ovat olleet kovat. Käytännössä perinteiset ja sähköiset puukauppatavat ovat käytössä lomittain.

Se tarkoittaa, että osa sähköisiä puukauppoja solmitaan edelleen pirtin pöydän ääressä, missä puunostaja ja metsänomistaja syöttävät kaupan tiedot koneelle ja vahvistavat puukaupan sähköisesti. Ehkä juuri tuon takia aika monelle metsänomistajalle oli jäänyt epäselväksi, oliko sähköisiä puukauppapalveluita käytetty vai ei.

Metsätutkan perusteella aktiivisimmin sähköistä puukauppaa kävivät Stora Enso ja Metsä Group. UPM:n, itsenäisten sahojen ja muiden puunostajien kanssa sähköiset puukaupat eivät olleet yhtä yleisiä.

Metsänomistajat ovat pääosin hyvin tyytyväisiä puukauppoihinsa. Kuva: MT Arkisto

Metsänomistajat olivat varsin tyytyväisiä puukauppoihinsa. Yli puolet Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista arvioi viimeisimmän puukaupan sujuneen kiitettävästi.

Parhaiten puukaupoissa katsoivat onnistuneensa nuoret ja työikäiset metsänomistajat.

Etenkin miehet arvioivat puukauppojensa onnistuneen erinomaisesti. Täysiä kymppejä miehet antoivat joka kuudennelle puukaupalle.

Vain yksi mies kymmenestä jätti puukauppansa arvosanan korkeintaan seiskaan. Naisista niin teki joka viides.

Tyytyväisyys puukauppoihin ei eronnut merkittävästi sähköisiä puukauppoja tehneiden ja muiden metsänomistajien välillä. Puukaupan onnistumiselle annettujen kouluarvosanojen keskiarvo oli kummallakin ryhmällä noin 8,5.

Pelkkiä kiitettäviä arvosanoja sähköiset puukaupat saivat enemmän kuin tavalliset puukaupat. Lähes kaksi kolmesta sähköisen puukaupan tehneestä antoi puukaupalleen kiitettävän arvosanan.

Tavallisen puukaupan tehneistä metsänomistajista niin teki noin joka toinen.

Sähköisesti tehtyjen puukauppojen keskiarvoa tasasi, että onnistumisten lisäksi mukaan mahtui myös metsänomistajien mielestä epäonnistuneita puukauppoja.

Tavalliseen tapaan solmituissa puukaupoissa täydellisiä epäonnistumisia oli harvassa.

Metsänhoitoyhdistysten kokemukset sähköisestä puukaupasta ja kauppapaikka-Kuution toiminnasta vaihtelevat. Ne näkevät siinä etujen lisäksi myös kehityskohteita.

”Yksi toive on, että Kuution kautta voisi tarjota myös leimikkokeskityksiä”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

MTK:n Metsätutka -kyselyn toteutti Kantar Agri. Siihen vastasi 502 metsänomistajaa. Kyselyn virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.