Tuhoriskin vuoksi kiertoaikoja voidaan joutua lyhentämään – miten se sovitetaan yhteen luontotavoitteiden kanssa?
Metsähallituksen mukaan valtion metsissä kiertoaikoja sopeutetaan riskitasoihin.Tilaajalle
Tuhon aiheuttajista kuusenjuurikääpä on Suomessa taloudellisesti merkittävin: se aiheuttaa metsänomistajille vuosittain noin 51 miljoonan euron tappiot. Kuva: Rami MarjamäkiIlmasto muuttuu väistämättä, joten siihen on sopeuduttava myös metsänhoidossa.
Lämpenemisen oletetaan lisäävän Etelä-Suomessa puuston kasvua etenkin koivulla ja vähentävän sitä kuusella, kertoo professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta. Pohjois-Suomessa puuston kasvu lisääntyy oletettavasti kaikilla puulajeilla.
Peltola puhui tiistaina Metsähallituksen järjestämässä seminaarissa, joka käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin ja metsänhoitoon.
Kuitenkin samaan aikaan myös tuhoriski kasvaa. Ilmaston lämpeneminen hyödyttää sienten ja hyönteisten lisääntymistä ja lisää säiden ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja myrskyjä.
Juurikäävän torjuntatarve lisääntyy pohjoisessa. Männynjuurikääpää on löydetty jo Oulun korkeudelta.
Etelä-Suomen kuusikoita piinaava kirjanpainaja kipuaa myös kohti pohjoista. Peltolan mukaan kirjanpainajatuhojen riski kasvaa parinkymmenen vuoden päästä huomattavasti etelän lisäksi keskisessä Suomessa.
Keinoiksi torjua tuhoja Peltola esittää muun muassa sekametsän kasvatusta sekä oikea-aikaisia harvennuksia.
Yhtenä keinona hän esittää myös kiertoaikojen lyhentämistä. Sillä pystyttäisiin torjumaan niin kuumuudesta ja kuivuudesta aiheutuvia tuhoja kuin tuuli-, kirjanpainaja- ja juurikääpätuhoja.
Toisaalta kiertoaikoja olisi hyvä myös pidentää monimuotoisuusarvojen vuoksi.
Metsähallituksen Metsätalous oy:n metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen sanoo, että valtion metsissä kiertoaikoja sopeutetaan riskitasoihin.
“Meidän täytyy entistä tarkemmin tunnistaa kohteet, missä on mahdollista ja turvallista pidentää kiertoaikoja, missä toimitaan nykykäytäntöjen mukaan, ja mitkä on riskikohteita, missä meidän kannattaa tavoitella lyhyempääkin kiertoaikaa.”
Huuskosen mukaan valtion monikäyttömetsissä tekeminen perustuu muutenkin siihen, että saadaan eri tavoitteet sovitettua yhteen.
“Meidän täytyy entistä tarkemmin tunnistaa kohteet, missä on mahdollista ja turvallista pidentää kiertoaikoja, missä toimitaan nykykäytäntöjen mukaan, ja mitkä on riskikohteita, missä meidän kannattaa tavoitella lyhyempääkin kiertoaikaa.”
Metsähallituksessa ilmastonmuutokseen on varauduttu käynnistämällä Vamos 2100 -ohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa valtion metsien hyvinvointi, monimuotoisuus ja tuottavuus ilmaston muuttuessa.
Ohjelmassa mukautetaan metsänhoitokäytäntöjä, lisätään tutkimusyhteistyötä ja varaudutaan tuhoriskeihin.
Metsähallitus aikoo muun muassa lisätä sekametsien kasvatusta sekä rauduskoivun ja jalojen lehtipuiden viljelyä sopivilla kohteilla.
Sekapuuston lisäämisestä ei Huuskosen mukaan ole määrällisiä tavoitteita. Valtion mailla on kuitenkin tehty sekaviljelyjä vuodesta 2023 lähtien, ja niiden tuloksia analysoidaan parhaillaan.
“Tärkeämpää kuin tavoitella tiettyä määrää, on tunnistaa soveltuvat kohteet”, hän toteaa.
Parhaillaan meneillään olevassa tutkimuksessa on mukana kohteita myös Lapista. Siellä tehdään mänty-kuusisekaviljelyä.
84 prosenttia valtion monikäyttömetsistä on mäntyvaltaisia, sillä valtaosa valtion maista sijaitsee pohjoisessa. Kuusi on valtapuulajina 11 prosentilla monikäyttömetsistä, raudunkoivun osuus on 1 ja hieskoivun 4 prosenttia.
Osana Vamos 2100 -ohjelmaa Metsähallitus on mukana kolmevuotisessa Ilmastomänty-hankkeessa, jonka tarkoitus on etsiä metsänjalostuksen keinoin ratkaisuja nimenomaan männynkasvatukseen muuttuvissa olosuhteissa.
Ilmastonmuutos metsissä
Vuoteen 2100 mennessä keskilämpötilan arvioidaan nousevan 2–5 astetta.
Kasvukauden pidentyminen aikaistaa puiden kasvuun lähtöä ja kukintaa, mutta voi häiritä talveen varautumista.
Hyönteis-, sieni- ja myrskytuhot sekä kuivuus ja vesitalouden vaihtelut lisääntyvät.
Puuston kasvu kiihtyy ja hiilensidonta lisääntyy. Puun käyttömahdollisuudet kasvavat.
Puulajisuhteet muuttuvat.
Tulokas- ja vieraslajeja tulee lisää.
Ojitetuilta soilta vapautuu yhä enemmän maaperän hiiltä.
Lähde: Metsähallitus
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
