Luokkahuone vaihtuu kuusien istuttamiseen ja eväsretkeen – kuudesluokkalaiset pääsevät koulupäivänä metsään

Bussi kaartaa kapean metsätien varteen Vihdissä. Hälinän saattelemana ulos astuu viitisenkymmentä oppilasta, jotka asettuvat parijonoihin tien molemmin puolin.

Yksi bussilastillinen koululaisia on jo metsässä. Kaksi on tulossa vielä myöhemmin.

Alkamassa on Suomen Metsäyhdistyksen organisoima metsäretki Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kuudesluokkalaisille.

”Pääkaupunkiseudulla voi nykyään olla lapsia, jotka eivät ole koskaan käyneet kunnolla metsässä”, arvioi Metsäyhdistyksen projektipäällikkö Jaska Salonen.

”Täällä Vihdissä on tarkoitus viedä 16 luokkaa kahden päivän aikana metsään. Tämä on kännykätön päivä ja ohjelmassa on opintosuunnitelman mukaiset sisällöt muun muassa metsien hyötykäytöstä ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä”, Salonen sanoo.

Mirja Alve opettaa kuudesluokkalaisille, miten yllättävät tuotteet voivat sisältää puupohjaisia raaka-aineita. Kuva: Sanne Katainen

Mila Evers (vas.), Eveliina Hautala, Artur Justus, Killian Bradley ja Alec Toivonen äänestävät, missä tuotteessa ei heidän mielestään ole puuta. Kuva: Sanne Katainen

Seuraamme koululaisryhmää ensimmäiselle rastille. Siellä Luoman Kyläyhdistyksen Mirja Alve kertoo puupohjaisista tuotteista.

Oppilaiden pitää keksiä, mikä esille asetetuista 17 tuotteesta ei sisällä puupohjaisia raaka-aineita. Yksi ryhmästä pohtii ksylitolipurukumia, mutta toinen muistuttaa, että ksylitolia saadaan koivuista.

Lopulta eniten ääniä saavat ketsuppi, hammastahna ja pyykinpesujauhe.

Kaikissa niistä on CMC:tä eli karbometyyliselluloosaa, joka vaikuttaa muun muassa tuotteiden koostumukseen ja vaahtoutuvuuteen.

Oikea vastaus on ulkonäöltään sahanpurua muistuttava välipalapatukka. Muita vaihtoehtoja olivat esimerkiksi kerrostalo, polttopuu ja kosmetiikkarasia.

Linnea Raiko (vas.), Maria Shikho ja Emmi Huttunen kokeilevat taimen istuttamista. Kuva: Sanne Katainen

Kuutti Nurmi keksi pottiputken täyttämiseen oman keinon. Kuva: Sanne Katainen

Kolmannella rastilla istutetaan kuusentaimia. Se ei ole espoolaiselle Emmi Huttuselle lainkaan vierasta puuhaa. Hän kertoo tekevänsä joskus metsätöitä maalla isänsä kanssa, ja metsässä tulee muutenkin liikuttua paljon.

”Etenkin koiran kanssa tulee käytyä metsässä”, Huttunen sanoo.

Rastien välissä oppilailla on aikaa kuljeskella lähimaastossa. Moni suuntaa mustikkaan, mutta Mila Evers, Kaisa Luostarinen, Ehsaan Ali ja Alec Toivonen istahtavat puunrungon päälle vastaamaan toimittajan kysymyksiin. Toivoselle metsäretki on jo toinen kahden päivän sisällä.

”Kävin eilen sienestämässä Nuuksiossa”, hän kertoo.

Tavallisena maanantaina kaverusten koulupäivään kuuluisivat ranskan- tai suomentunnit, liikuntaa ja ympäristötietoa.

”Tämä on paljon kivempi kuin koulupäivä”, Evers sanoo.

Alec Toivonen, Ehsaan Ali, Kaisa Luostarinen ja Mila Evers kertovat käyvänsä metsässä paljon. Kuva: Sanne Katainen

Koululaisten metsäretkiä on järjestetty jo vuosien ajan. Kuljetuksiin saa rahoitusta Suomen Metsäsäätiöltä.

Nyt käynnissä olevassa Suomen Metsäyhdistyksen pilottihankkeessa uutta on se, että tällä kertaa käytännön toiminnasta, kuten rastien vetämisestä, vastaavat vapaaehtoiset. Vihdin kohteella sen tekee naapurikunnassa Kirkkonummella toimiva Luoman Kyläyhdistys.

”Onneksi meidän kylällä on metsäalan ammattilaisia. Kaikki olivat tosi innoissaan tulossa mukaan”, sanoo Tuula Saari Luoman Kyläyhdistyksestä.

Seuraavan kuukauden aikana metsäpäivä toteutetaan myös Iisalmessa, Kontionlahdella, Tampereella, Lammilla ja Loviisassa erilaisten järjestöjen ja yhdistysten voimin.

Luoman Kyläyhdistyksestä löytyi useita metsäalan osaajia, iloitsee Tuula Saari. Kuva: Sanne Katainen

Metsäretkillä on opintosuunnitelman mukaiset sisällöt, Jaska Salonen kertoo. Taustalla koululaiset oppivat fotosynteesistä ja puiden kasvusta. Kuva: Sanne Katainen

Ensi vuonna tavoitteena on saada kaikki kuutosluokkalaiset metsään. Se tarkoittaa noin 60 000 oppilasta ja yli 300 metsäpäivää.

”Tällä hetkellä kerätään rahoitusta siihen ja neuvotellaan eri tahojen kanssa, ketkä voisivat olla mukana järjestämässä. Se vaatii eri puolille Suomea vastaavanlaisia hyviä metsätyyppejä ja toimijoita kuin tämä Luoman Kyläyhdistys”, Jaska Salonen sanoo.

Järjestäjät saavat valita seitsemästä vaihtoehdosta neljä rastia, jotka metsässä pidetään. Yksi pysyy kaikille koululaisille samana.

”Nuotio ja eväiden syönti. Vuosien varrella on opittu, että se on koululaisille tärkein rasti”, Salonen sanoo.