• Yksityiskohdissa pyörii iso pyörä, kun Euroopan metsäasioista päätetään

    Kriittinen palaute demokraattisen tilan kapenemisesta on kantautunut komission korviin.
    EU:n metsäpäätöksiä on viime vuosina tullut ovista ja ikkunoista.
    EU:n metsäpäätöksiä on viime vuosina tullut ovista ja ikkunoista. Kuva: Joonas Immonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    15.6.202515:00
    Kolumni
    Maria Pohjala

    EU:n metsäpäätöksiä on viime vuosina tullut ovista ja ikkunoista. Sen lisäksi, että niiden sisältö on ollut metsänomistajien kannalta huolestuttava, myös alan järjestöjen mielipiteiden kuunteleminen on ollut heikolla tolalla.

    Komission tavaksi on viime vuosina tullut julkaista esityksiä ilman kattavaa arviota ehdotusten vaikutuksista ja kustannuksista ja ilman sidosryhmien ja jäsenmaiden perusteellista ennakkokuulemista. Tämä on johtanut metsäsektorin kannalta puutteellisesti valmisteltuihin lakiesityksiin, mikä haittaa myös metsänomistajia.

    Jotta jäsenmaiden ja järjestöjen mielipiteet tulisivat madollisimman aikaisessa vaiheessa kuulluiksi, komissio perusti niin kutsutun pysyvän metsäkomitean vuonna 1989 sekä metsä- ja luontotyöryhmän vuonna 2019. Näitä komissio konsultoi säännöllisissä tapaamisissa. Kokouksesta riippuen mukana ovat EU:n jäsenmaat sekä metsäisiä sidosryhmiä.

    Jäsenmaille on ollut tärkeää, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa metsäesityksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viime vuosina jäsenmaiden ennakkokuuleminen ei ole kuitenkaan mahdollistanut kattavaa näkemystenvaihtoa komission kanssa.

    Komissio ehkä ajattelee, että koska jäsenmaat saavat muuttaa esitystä sen julkaisun jälkeen neuvostossa, ei etukäteiskuulemiselle ole niin suurta tarvetta.

    Kriittinen palaute demokraattisen tilan kapenemisesta on kantautunut komission korviin.

    Kriittinen palaute demokraattisen tilan kapenemisesta on kantautunut komission korviin. Komissio julkaisikin puolitoista vuotta sitten esityksen, jonka mukaan se voisi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä konsultoida eri tahoja.

    Tässä voisi olla mahdollisuus suureen muutokseen EU:n metsäpäätöksenteossa. Jos jäsenmaat ja sidosryhmät velvoitettaisiin automaattisesti mukaan valmisteluun, komissio saisi heti kuvan siitä, pitääkö esitys sisällään metsäsektorille uhkia tai mahdollisuuksia.

    Harmillista kuitenkin huomata, että esityksessään komissio jättää edelleen oven auki sille, ettei sen ole pakko kuunnella muita toimijoita lakeja valmistellessaan.

    Onneksi Euroopan parlamentilla on toive muutoksiin. Parlamentissa neuvottelut aiheesta ovat kestäneet jo pitkään, ja pääraportoijan mukaan etukäteiskonsultoinnista tulisi tehdä kiinteä osa komission metsäasioiden valmistelua.

    Keskustelua käydään Brysselissä nyt siitä, voiko komissio yksin päättää, mihin suuntaan esitys muotoutuu.

    Vaikka kyse on pienistä sanoista ja nyansseista, ne voivat pyöräyttää isoa pyörää. Jos komission olisi pakko konsultoida jäsenmaita ja muita metsäasiantuntijoita ennen lakiesityksen julkaisua, EU-metsäpolitiikassa voisi alkaa uusi aikakausi.

    Kirjoittaja on MTK:n EU- ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija.
    Lisää aiheesta
    • Elsi Katainen (kesk.) jatkaa EU-parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenenä ja pyrkii myös oman Uudistuva Euroopa -ryhmänsä (Renew) maatalouskoordinaattoriksi.

      Metsäpolitiikka | Elsi Katainen on luottavainen: Uusi komissio muuttaa EU:n metsälinjaa

      Tilaajalle
    • Asetuksen lykkäys etenee parlamentin äänestykseen luultavasti jo ensi viikon täysistuntoon.

      Metsäpolitiikka | Metsäkatoasetuksen lykkäys jakaa meppejä: Osa haluaa pidemmän lykkäyksen, osa asetuksen jo voimaan

      Tilaajalle
    • Metsänomistajien tyytymättömyys EU:n metsäpolitiikkaa kohtaan oli kasvanut selvästi viime vuodesta.

      Metsäpolitiikka | Metsänomistajien tyytymättömyys EU:n metsäpolitiikkaa kohtaan kasvanut vauhdilla Ruotsissa

      Tilaajalle
    • Erno Järvinen ja Turid Tersmeden kantoivat Metsäpäivien avauksessa huolta EU:n halusta ohjata metsätaloutta.

      Metsäpolitiikka | Suomi ja Ruotsi taistelevat biotalouden puolesta EU:ssa

      Tilaajalle
    • Euroopan suurin autonvalmistaja Volkswagen on suurissa vaikeuksissa.

      Ilmastonmuutos | EU:n ilmastopolitiikan raju ristiriita: Saksan autoteollisuus saa ylittää päästörajat ilman sakkoja, mutta Suomea uhkaa jättilasku metsien hiilinieluista

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    EU-metsäpolitiikka
    Euroopan komissio
    metsänomistajat
    demokratia EU:ssa
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin