Yksityiskohdissa pyörii iso pyörä, kun Euroopan metsäasioista päätetään

EU:n metsäpäätöksiä on viime vuosina tullut ovista ja ikkunoista. Sen lisäksi, että niiden sisältö on ollut metsänomistajien kannalta huolestuttava, myös alan järjestöjen mielipiteiden kuunteleminen on ollut heikolla tolalla.

Komission tavaksi on viime vuosina tullut julkaista esityksiä ilman kattavaa arviota ehdotusten vaikutuksista ja kustannuksista ja ilman sidosryhmien ja jäsenmaiden perusteellista ennakkokuulemista. Tämä on johtanut metsäsektorin kannalta puutteellisesti valmisteltuihin lakiesityksiin, mikä haittaa myös metsänomistajia.

Jotta jäsenmaiden ja järjestöjen mielipiteet tulisivat madollisimman aikaisessa vaiheessa kuulluiksi, komissio perusti niin kutsutun pysyvän metsäkomitean vuonna 1989 sekä metsä- ja luontotyöryhmän vuonna 2019. Näitä komissio konsultoi säännöllisissä tapaamisissa. Kokouksesta riippuen mukana ovat EU:n jäsenmaat sekä metsäisiä sidosryhmiä.

Jäsenmaille on ollut tärkeää, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa metsäesityksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viime vuosina jäsenmaiden ennakkokuuleminen ei ole kuitenkaan mahdollistanut kattavaa näkemystenvaihtoa komission kanssa.

Komissio ehkä ajattelee, että koska jäsenmaat saavat muuttaa esitystä sen julkaisun jälkeen neuvostossa, ei etukäteiskuulemiselle ole niin suurta tarvetta.

Kriittinen palaute demokraattisen tilan kapenemisesta on kantautunut komission korviin. Komissio julkaisikin puolitoista vuotta sitten esityksen, jonka mukaan se voisi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä konsultoida eri tahoja.

Tässä voisi olla mahdollisuus suureen muutokseen EU:n metsäpäätöksenteossa. Jos jäsenmaat ja sidosryhmät velvoitettaisiin automaattisesti mukaan valmisteluun, komissio saisi heti kuvan siitä, pitääkö esitys sisällään metsäsektorille uhkia tai mahdollisuuksia.

Harmillista kuitenkin huomata, että esityksessään komissio jättää edelleen oven auki sille, ettei sen ole pakko kuunnella muita toimijoita lakeja valmistellessaan.

Onneksi Euroopan parlamentilla on toive muutoksiin. Parlamentissa neuvottelut aiheesta ovat kestäneet jo pitkään, ja pääraportoijan mukaan etukäteiskonsultoinnista tulisi tehdä kiinteä osa komission metsäasioiden valmistelua.

Keskustelua käydään Brysselissä nyt siitä, voiko komissio yksin päättää, mihin suuntaan esitys muotoutuu.

Vaikka kyse on pienistä sanoista ja nyansseista, ne voivat pyöräyttää isoa pyörää. Jos komission olisi pakko konsultoida jäsenmaita ja muita metsäasiantuntijoita ennen lakiesityksen julkaisua, EU-metsäpolitiikassa voisi alkaa uusi aikakausi.