Kumeko oy:n uusi terminaali Nokialla on vielä enimmäkseen tyhjä. Syksyn ja talven aikana sinne ajetaan puuta. Tampereen Energian terminaali tulee kuvan oikeassa yläkulmassa näkyvälle alueelle. Kuva: Sanne Katainen
Haketerminaalit tarvitaan taajamien kylkeen – Nokialle tulee rinnakkain kaksi terminaalia lähelle Tampereen voimaloita
Sähkökattiloiden yleistyminen lisää haketoimitusten syklisyyttä. Lähiterminaalit hoitavat nopeista muutoksista syntyvää painetta.Tilaajalle
Projektipäällikkö Tero Sulin mittaa Tampereen Energian tulevan haketerminaalin pohjia Nokian Kolmenkulman alueella. Kuva: Sanne KatainenNokian Kolmenkulmaan aivan Tampereen kupeeseen tulee kaksi haketerminaalia syöttämään polttoainetta lähiseudun lämpölaitoksille.
Porilaisen Kumeko oy:n terminaali otettiin virallisesti käyttöön viime perjantaina. Samaan aikaan naapurissa Tampereen Energian terminaalin tontilla tehtiin pohjatöitä.
Kumekon terminaaliin tuodaan puuta odottamaan haketusta ja tarpeen tullen sieltä toimitetaan valmista haketta lämpölaitoksille.
”Nyt alkavalla ensimmäisellä lämmityskaudella Nokialle kerätään puuta ja seuraavalla kaudella sieltä toimitetaan haketta. Varsinainen kahdensuuntainen toiminta alkaa siis vuoden päästä”, Kumekon toimitusjohtaja Mikko-Joonas Kuuminainen kertoo.
Kumekolla on isot pääterminaalit myös Porissa ja Niinisalossa sekä pienempiä maakuntaterminaaleja toistakymmentä läntisessä Suomessa. Nokialla aloittava terminaali on yhtiön historian suurin investointi. Se on miljoonaluokkaa.
Kuuminainen puhuu vyörytysstrategiasta.
”Puuta hankitaan alueilta, joilla on hakkuuvarantoja ja mahdollisuus kestävään puun korjaamiseen. Näiltä alueilta puuta vyörytetään kohti suurempia kaupunkeja, jossa sitä käytetään. Puu tulee pääsääntöisesti Pohjois-Satakunnasta ja Pirkanmaalta.”
Nokian terminaalin perustaminen on osa yrityksen strategiaa, ja liittyy myös lämpölaitosten toimintatavan muutokseen.
”Sähkökattiloiden käyttöönoton ja yleistymisen takia kiinteän polttoaineen käytöstä tulee syklistä. Terminaalit ovat välttämättömiä toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta.”
Sähkökattiloiden takia lämmöntuotantoa säädetään aiemmasta poiketen jopa tuntitasolla esimerkiksi puolesta tehosta täyteen tehoon lämmönlähteen hinnan perusteella.
”Tuotannon vaihtelujen takia terminaalien merkitys korostuu. Terminaalikapasiteettia ei varmaan voi olla liikaa.”
Kumekon terminaalista haketta toimitetaan Tampereen Energian lämpölaitoksille Naistenlahteen ja Hervantaan, mutta yhtiöllä on myös muita asiakkaita.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana suurin asiakas on Tampereen Energia siihen asti, kun tamperelaisyhtiö saa oman terminaalinsa toimimaan.
Tampereen Energian polttoaineiden hankinnasta vastaava johtaja Antti-Jussi Halminen perustelee oman terminaalin rakentamista joustavuudella ja huoltovarmuudella.
”Sähkökattiloiden tuotantoa määrittävä sähkön hinta tiedetään vasta edellisenä päivänä, mutta metsäenergiaa ei voi kerätä, hakettaa ja kuljettaa voimalaitokselle päivän varoajalla”, Halminen sanoo.
Halminen kiistää selkeäsanaisesti, että terminaali tarkoittaisi energiayhtiön oman puunhankintaorganisaation luomista.
”Ei missään nimessä. Terminaaliin tulee meidän vaaka-asema, mutta todennäköisesti ei muuta omaa. Ajatuksena on antaa toiminta terminaalioperaattorin hoidettavaksi.”
Tampereen Energian kiinteä polttoaine tulee Pirkanmaalta ja Pirkanmaan lähialueelta noin kymmeneltä toimittajalta. Sitä tuottavat muun muassa kolme Tampereen ympäristössä toimivaa metsänhoitoyhdistystä sekä Laania, Metsä Group ja Kumeko.
Halmisen mukaan nykyinen energiapuun kova kysyntä pakottaa kasvattamaan hankintasädettä. Perinteinen 80–100 kilometrin säde on jatkossa noin 120 kilometriä painottuen Tampereen länsi- ja pohjoispuolelle.
”Sähkökattilat vähentävät puun polttoa, mutta eivät romahduta sitä. Kiinteän polttoaineen käyttö keskittyy talvikuukausille, ja lyhyempänä aikana sitä kuluu suhteellisesti enemmän kuin ennen. Kovan kulutuksen keskellä pitää pystyä hallitsemaan myös polttoaineen laatua.”
Tämän ketjun hallitsemiseen tarvitaan sekä lähi- että satelliittiterminaaleja. Satelliitit ovat hankintasäteen reunamilla.
”Lyhyessä ajassa käytettävät volyymit ovat niin suuria, että terminaaleja tarvitaan lisää. Käytämme vuodessa haketta määrän, joka vastaa 5–7 Näsinneulan korkuista muurahaiskekoa.”
Halmisen kuvailema määrä on noin 600 000–650 000 kiintokuutiota.
Tampereen Energian terminaalin on määrä valmistua elokuussa 2026. Se tulee 23 hehtaarin tontille, josta polttoainehuolto vie 10 hehtaaria. Hankkeen kustannusarvio on muutamia miljoonia euroja.
Tampereen Energian terminaali levittäytyy noin kymmenen hehtaarin alueelle. Toiminnan tällä alueella on määrä alkaa elokuussa 2026. Kuva: Sanne KatainenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
