Karjalankarhukoirat ovat Adam Mykkäselle olleet tärkeitä pikkupojasta saakka. Kuva: Adam Mykkänen
Hirvimies Adam Mykkänen ei ole ihan tavallinen rivimetsästäjä – hurjan monta hirveä on kaatunut
Harjavaltalaisella Adam Mykkäsellä riittää erätarinoita, sillä hän on käynyt hirvijahdeissa jo 66 vuotta ja kaatanut sinä aikana enemmän kuin 777 hirveä.TilaajalleHarjavalta
Adam Mykkäsen kokemuksia on tallennettu päiväkirjojen pohjalta kirjoitettuihin eräkirjoihin, joista tuorein on juuri ilmestynyt. Kuva: Jukka SaarinenAdam Mykkänen eli tuttavallisemmin Aati täytti lokakuussa 80 vuotta. Hän ei kuitenkaan ole hiljentänyt tahtiaan hirvieläinten suhteen, vaan myös tänä syksynä Mykkänen on taas ehtinyt sarvien ja sorkkien perään. Hirvijahdissa mies on käynyt jo 66 vuotta.
Hirvijahdit paikoin hankalissakin maastoissa vaativat kovaa fyysistä kuntoa ja taitoa tarvittaessa liikkua metsässä täysin äänettömästi.
”Hyvän kunnon salaisuus tulee osittain nuoruusvuosilta, jolloin olin oli SM-tason aitajuoksija vuosikymmenen ajan”, Mykkänen kertoo.
Myös pitkä ura maatalous- ja koneyrittäjänä on luonut hyvän perustan jaksamiselle.
”Suurena apuna jahdeissa ovat olleet karjalankarhukoirani, joita minulla on ollut käytössä koko metsästäjän urani ajan. Tälläkin hetkellä apuna jo järjestyksessään kahdeksas hirvenhaukkuja.”
”Tykkään olla luonnossa ja metsällä löytää aina mielekästä tekemistä”, Mykkänen kiteyttää.
Tarinoita metsästysreissuilta koiran kanssa Mykkäselle on kertynyt niin paljon, että mieheltä on ilmestynyt hiljattain jo kolmas eräkirja. Uusin kirja keskittyy juuri karjalankarhukoiriin.
Mikä sitten saa miehen lähtemään metsälle yhä uudelleen ja uudelleen?
”Hirvien käyttäytymistä ja tapoja on kiinnostava seurata. Joka kerta pääsee kokemaan jotain, mihin ei ole osannut ennalta varautua. Aina tapahtuu jotain uutta ja jännittävää. Tunnen oloni kotoisaksi, kun pääsen suomalaiseen metsään”, Mykkänen selittää intoaan.
”Joka kerta pääsee kokemaan jotain, mihin ei ole osannut ennalta varautua.” Adam Mykkänen
Kokemusta hirvistä on miehelle kertynyt roppakaupalla, sillä Mykkänen on lähtenyt etsimään kolarihirviä jo vuosikymmeniä ennen kuin koko suurriistavirka-aputoiminta alkoi virallisesti. Satoi tai paistoi, oli pyhä tai arki.
”Täytyy koko ajan pitää mielessä, että hirvi on iso ja voimakas eläin. Sen voimia ei koskaan pidä aliarvioida, muuten voi esimerkiksi kolarissa loukkaantuneen eläimen jäljityksessä sattua mitä vain. Vaaratilanteista oppii eniten ja niitäkin on sattunut matkan varrelle. ”
Mykkäsen mukaan hirvet eivät ole juurikaan muuttuneet, mutta muutoin jahti on teknistynyt vuosikymmenten saatossa.
”Optiikka kehittynyt, GPS-seuranta tullut apuun ja vaatetus on kokenut täyden muutoksen”, Mykkänen listaa.
Myös hirvitutkimukseen Mykkänen on antanut oman panoksensa. Hän on kerännyt yhdessä hirvitutkija Kaarlo Nygrenin kanssa tutkimusnäytteitä eri puolilta Suomea. Veivätpä matkat joskus suuren itänaapurinkin puolelle.
”Seurantapantoja tuli asetettua monille hirville. Nukutuskiväärillä piti päästä aivan hirvien lähelle, jotta laukaus olisi tarpeeksi tehokas. Siinä puuhassa jos jossain, oppi hiipimään kohdetta lähelle ja ääneti”, Aati Mykkänen kertoo erikoisimmista tehtävistään.
Nyt jo eläkepäiviään maatilatoiminnoista viettävän Aatin jahtiperinne jatkuu, sillä pojat Matti ja Mikko ovat molemmat metsämiehiä henkeen ja vereen. Jahtiin ja kaadolle on päässyt jo seuraavakin sukupolvi, pojanpoika ”pikku Aatam”.
Ehkä myös hänestä tulee kova hirvimies aikanaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
