

Klapien säkitys käsipelissä ei ole maailman monimutkaisinta työtä, mutta sitäkin voi kehittää.
Suomessa pitkään asunut norjalainen puunkäsittelytuotteiden myyntimies Trond Skreosen tunsi hyvin myymänsä klapien säkityslaitteet, kuten niiden hyvät ja huonot puolet.
Ajatus nopeasta, yksinkertaisesta ja ergonomisesta säkityslaitteesta oli pyörinyt Skreosenin mielessä pitkään.
”Kehittelin kymmenen vuotta hydraulista, sähköistä, pneumaattista sekä jousien ja painojen voimalla toimivaa piensäkityslaitetta. Niistä mikään ei osoittautunut oikein toimivaksi”, Skreosen kertoo.
Työmatkalla hotellihuoneessa pari vuotta sitten välähti ajatus: entäpä jos puut ladottaisiinkin pikkusäkkiin pitkältä sivulta eikä ahtaimmasta päästä säkin suusta.
”Kun tulin kotiin, tein prototyypin saatavilla olleista tavaroista ja kokosin sen ilmastointiteipillä.”
Yksinkertainen laite osoittautui heti toimivaksi. Skreosenin työnantaja, puunkäsittelylaitteita valmistava Espegard, otti sen valmistukseen nykyisten suusta täytettävien säkityslaitteiden rinnalle.
Planpakk-nimen saaneessa järjestelmässä on sen kehittäjän mukaan paljon etuja periteisempiin, pieniin säkityslaitteisiin nähden.
”Klapisäkin pohjalle ei tarvitse kurkotella, vaan työtä voi tehdä sopivalla korkeudella niin, että selkä ei rasitu.”
Säkin pinoaminen lavalle on helpottuu, kun sitä ei tarvitse nostaa irti maasta.

”Ero voi tuntua alkuun pieneltä, mutta kun työtä tekee tunnista toiseen, niin parantunut työn tuottavuus alkaa näkyä.”
Ajan säästöä tuo myös se, että pilkkeitä voi nostella säkkiin kahdella kädellä. Ne asettuvat heti tiukasti säkkiin, eikä niitä tarvitse erikseen korjata — säkistä tulee yhdellä latomisella tiukka pakkaus, jollaisia ostajat arvostavat.
"Tarjolla on muitakin säkitystä helpottavia välineitä, kuten säkityssuppilo, säkitysteline ja vaakatasosta kääntyvä teline. Minusta tämä on kuitenkin kaikkein nopein ja kevein käyttää", Skreosen sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
