

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuore ennakkopäätös 2026:36 ei ota kantaa hallinto-oikeuden karhun poikkeusluville asettaman täytäntöönpanokiellon lainmukaisuuteen.
”Ratkaisu ei tuo selkeyttä ja ennustettavuutta karhun poikkeuslupien täytäntöönpantavuuteen jatkossakaan”, varatuomari Jarmo Kiuru sanoo. Metsästyksen juridiikkaan perehtynyt Kiuru työskentelee Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtorina.
Karhuluvat myönnetään poikkeuslupapäätöksin myös tänä vuonna. Ennakoitavissa on, että karhumetsälle päästään ainakin karhukannan tihentymäalueilla Pohjois-Karjalassa.
”Alueilla, joilla ei voida selkeästi osoittaa karhutihentymistä aiheutuvia ongelmia, poikkeuslupien saanti voi kaatua jälleen luvista tehtäviin valituksiin”, Kiuru arvioi.
”Poikkeuslupien saanti voi kaatua jälleen luvista tehtäviin valituksiin.”
Kiurun mukaan KHO pitäytyi karhulupien laillisuutta koskevassa uusimmassa ratkaisussaan aiempien virheellisten ratkaisujensa linjoilla.

”Näissä KHO rajaa poikkeuslupien myöntämisen edellytyksiä tavalla, joka ei perustu lakiin. Päätökset hämärtävät sitä tosiseikkaa, että kannanhoidollisten poikkeuslupapäätösten päämäärä on lain mukaan avoin.”
Lain mukaan kansallisilla viranomaisilla eli Suomen riistakeskuksella on melko vapaat kädet arvioida ja valita hyväksyttävä päämäärä.
”Kunhan poikkeusluvan myöntämisen muut aineelliset edellytykset täyttyvät eikä suojelutavoite vaarannu.”
Kiuru viittaa KHO:n virheellisillä ennakkopäätöksillä lakiin perustumattomaan erityiseen ongelmaan poikkeuslupapäätösten aineellisena edellytyksenä.
”Riistakeskus on edellä mainittujen KHO:n epäonnistuneiden ratkaisujen antamisen jälkeen pyrkinyt arvioimaan erityisen ongelman merkitystä vailla kritiikkiä.”
Kiurun mukaan KHO:n vaatimus erityisestä ongelmasta poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä perustuu EU-tuomioistuimen ratkaisujen ja Euroopan komission ohjeiden virheelliseen tulkintaan.

”Näissä tarkoitetaan poikkeusluparatkaisujen laatimista koskevaa menettelyä, eikä luvan myöntämisen aineellisia edellytyksiä.”
Menettelyohjeen mukaan poikkeuslupapäätöksille tulee antaa asianmukaiset oikeudelliset perustelut sekä tosiasiaperustelut. Perusteluiden laatiminen on lupapäätöksiä tekevän viranomaisen vastuulla.
Kiuru toteaa, että poikkeuslupapäätöksissä on kyse eläinlajien vuotuiskiertoon perustuvasta uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä. Riista- ja suojelusäännökset eivät perustu yksittäisten eläinten, vaan eläinlajien suojelemiseen.
”Yksittäisellä, jo täytäntöön pannulla, mutta jälkikäteen lainvastaiseksi todetulla päätöksellä ei ole peruuttamattomia vaikutuksia. Tämä pätee myös suurpetoihin, jotka ovat saavuttaneet suotuisan suojelun tason.”
Kiintiömetsästyksen ja poikkeuslupametsästyksen välillä tehtävän valinnan suhteen pallo on maa- ja metsätalousministeriöllä sekä riistakeskuksella. Kiintiömetsästys ja poikkeuslupamenettely ovat lainsäätäjän näkökulmasta täysin saman arvoisia.
”Molemmissa vaihtoehdoissa edellytetään, että viranomainen vahvistaa kaadettavien eläinten lukumäärän.”
Kiintiömetsästystä käytetään ongelmitta poronhoitoalueella.
”Kysymys on lähinnä siitä, kuinka kiintiön kokoluokka asetetaan, eli onko kaadettavien yksilöiden lukumäärä sellainen, ettei siitä ole vaaraa suotuisalle suojelutasolle”, Kiuru kiteyttää.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
