Sekametsästä tuli uusi ”ismi” – ammattilainen varoittaa sudenkuopista
Sekametsän kasvatus pitää tehdä tietoisesti jo istutuksesta lähtien.Tilaajalle
Kuva: Jaana KankaanpääSekametsästä on tullut ismi, väittää Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.
”Sekametsien kasvatus on perusteltua, ja niiden osuutta on välttämätöntäkin lisätä. Mutta nyt on riski, että entisiä virheitä korjataan uusilla virheillä”, hän varoittaa.
Metsänkasvatuksessakin on trendejä. Kaskikulttuurin jäljiltä kasvanutta koivua hävitettiin Suomessa urakalla 1950–1960-luvuilla. 1970- ja 1980-luvut olivat männyn valta-aikaa, ja niitä istutettiin myös suometsiin ja lehtomaisille kankaille. 1990–2010-luvuilla vannottiin kuusen nimeen.
2020-luvulle tultaessa hitiksi nousi sekametsä, mikä on johtanut siihen, että niitä perustetaan nyt entistä enemmän.
Sekametsäbuumiin johtivat Remeksen mukaan tietoisuuden lisääntyminen kuusituhoista sekä monimuotoisuuden nousu keskusteluun.
Sekametsän kasvatus tarkoittaa, että vähintään kahdelle eri puulajille turvataan hyvät kasvuolot. Virallisesti sekametsässä pääpuulajin osuus on korkeintaan 75 prosenttia. Lievästi sekapuustoinen metsä on silloin, jos pääpuulajia on 75–95 prosenttia.
Suomessa sekametsät koostuvat useimmin kuusi–koivu-, mänty–kuusi- tai kuusi–koivu–mäntysekoituksesta. Koivu voi olla joko raudus- tai hieskoivua tai molempia.
Remes tähdentää, että sekametsän kasvattaminen vaatii suunnittelua.
”Kun esimerkiksi kuusen istutustiheys on normaalisti 1 600–1 800 tainta, sekametsälle se on 1 500. Jopa siitä allekin on hyviä kokemuksia.”
Sekametsä perustetaan jo muokkausvaiheessa. Jos koivua halutaan kuusikon tai männikön sekaan, koivulle on annettava tilaa viljelyvaiheessa.
”Muokkaajan on tiedettävä, mihin kohtiin luontaiset koivut tulevat, koska niiden mätästys on erilainen kuin havupuun. Koivulle jätetään laikkumainen matala mätäs, koska se koivuttuu korkeaa mätästä paremmin”, Remes neuvoo.
Jalostettua koivua ei sekametsään pidä istuttaa.
”Tämän päivän jalostettu koivu kasvaa 35–40 prosenttia nopeammin kuin metsäkoivu. Silloin syntyisi huomattava kasvuero kuuseen tai mäntyyn verrattuna.”
”Koivulle on annettava tilaa viljelyvaiheessa. Muokkaajan on tiedettävä, mihin kohtiin luontaiset koivut tulevat.”
Tärkeää on, että sekametsä perustetaan oikealle maaperälle. Remes on huolissaan etenkin siitä, että ihmiset haluavat nyt sekapuustoa sinnekin, minne se ei yksinkertaisesti sovi.
Metsänhoidon suosituksissa opastetaan, että sekametsän kasvatus edellyttää puulaji- ja maaperätuntemusta. Eri puulajien erilainen valontarve, varjostuksensietokyky ja kasvurytmi vaikuttavat niiden väliseen kilpailuun.
”Huonosti sekametsille soveltuvia kasvupaikkoja ovat lajittuneet hiekkakankaat ja soiden varputurvekankaat. Niille ei kannata yrittääkään saada lehtipuuta, kuusesta puhumattakaan.”
Tuoreen kankaan männikköön keskikarkealle maaperälle koivun saa Remeksen mukaan kuitenkin hyvin kasvamaan.
Maantieteellisesti sekapuustoa on helpompi kasvattaa Etelä-Suomessa kuin pohjoisen karukkokankailla.
Istutusvaihetta seuraavat taimikonhoito ja varhaisperkaus. Varhaisperkauksessa noin viiden vuoden iässä käsitellään vain havupuusto.
Koivun vuoro tulee kymmenvuotiaana. Silloin poistetaan havupuun taimia piiskaavat lehtipuut ja etukasvuiset isommat koivut. Näin tehdään, jotta metsiköstä tulee tasamittainen eivätkä isot koivut valtaa tilaa lähimmiltä puilta.
Voiko hoitamatta jääneestä nuoresta metsästä tehdä sekametsän?
”Kyllä niistä sekametsiä tulee. Mutta pahasti hoitamatta jätetyssä metsässä koivukin on jo kärsinyt. Luonto korjaa tilanteen tyypillisesti niin, että se antaa tilan etukasvuisille koivuille ja muut kärsivät. Silloin taloudellinen vahinko on tapahtunut ja hiilinielutkin kärsivät.”
Entä saako sekametsästä saman taloudellisen tuoton kuin yhden puulajin metsästä?
”Ei voi laskuesimerkillä sanoa, että tuotto olisi pienempi tai suurempi. Taloudellisessa tuotossa on monta puolta. Jos sekapuustoisuudella saada pienennettyä tuhoriskiä, ilman muuta se kannattaa. Laskisin mukaan myös monimuotoisuusarvot.”
”Mutta jos sekametsään päädytään hallitsemattomasti, silloin kyllä tulos tipahtaa. Samoin, jos koivulla perustettuun sekametsään tulee runsaasti hieskoivua.”
Sekametsien määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Valtion metsien inventoinnin perusteella voidaan Remeksen mukaan puhua karkeasti kolmasosasta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
