Oikea-aikainen taimikonhoito lisää kasvua ja hiilensidontaa. Kuvituskuva. Kuva: Johanna Kokkola
Hiilensidonta kiinnostaa pohjoisen metsänomistajia − nämä asiat mietityttävät
Metsänkasvatuksen kiertoajan pidentäminen kiinnostaa metsänomistajia, mutta vaatii harkintaa.
Jalostettujen puuntaimien käyttö on yleistä Lapissa. Näin saadaan uusi puusukupolvi nopeasti kasvuun. Kuvituskuva. Kuva: Petteri KivimäkiLapin metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti metsien kasvua ja hiilensidontaa vahvistavaan metsänhoitoon.
Näkemykset käyvät ilmi Suomen metsäkeskuksen Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen Lapissa -hankeen toteuttamasta kyselystä.
Metsäkeskuksen mukaan kyselyyn vastanneet metsänomistajat yhdistivät hiilensidonnan metsän kasvuun, puuston elinvoimaan ja metsätuhojen ehkäisyyn.
Käsitteenä hiilensidonta ei ollut kaikille vastaajille tuttu, ja lisätietoa kaivattiin erityisesti kustannustehokkaista hiilensidonnan keinoista ja metsänhoitotöiden oikeasta ajoituksesta.
Moni kyselyyn vastannut metsänomistaja kertoi hoitavansa taimikoita ja tekevänsä harvennuksia, mutta huomattava osa teki näitä metsänhoitotöitä myöhässä.
Metsänhoitotöiden viivästyminen voi heikentää puuston kasvua ja hiilensidontaa.
Metsäkeskuksen projektipäällikkö Sari Hillin mukaan viivästymiseen vaikuttavat usein ajan puute, pitkät välimatkat ja se, ettei töille löydy helposti sopivia tekijöitä.
”Kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että metsänomistajilla on halua kehittää metsänhoitoa ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan”, hän kertoo tiedotteessa.
Kyselyyn vastanneet metsänomistajat olivat myös varovaisen kiinnostuneita metsän lannoituksesta ja kiertoajan pidentämisestä. Näillä tavoilla voi lisätä metsien kasvua ja hiilivarastoa.
Päätöksentekoa hidastaa epävarmuus kustannuksista, kannattavuudesta ja vaikutuksista, ja näistä kaivattiin lisää käytännönläheistä tietoa.
Metsänkasvatuksen kiertoajan pidentäminen kiinnostaa metsänomistajia, mutta vaatii harkintaa. Erityisesti metsänomistajia mietityttävät taloudelliset vaikutukset ja metsätuhojen riski.
Kyselyssä ilmeni myös kiinnostusta vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin, mutta toistaiseksi niiden toimintaa tunnetaan heikosti. Hiilimarkkinoita ei nähty vaihtoehtona perinteiselle metsätaloudelle, vaan täydentävänä mahdollisuutena.
Hiilikompensaatioon oltiin valmiita tarjoamaan esimerkiksi pienialaisia ja puuntuotannollisesti vähämerkityksellisiä metsiä tai ennallistamiseen sopivia kohteita.
Ehtona osallistumiseen vastaajat pitivät riittävää korvausta, selkeitä sopimuksia ja luotettavaa tietoa ja laskentamalleja. Epävarmuutta herättivät pitkät sitoutumisajat.
Hilli muistuttaa, ettei hiilensidonnan vahvistaminen ei metsänomistajien näkökulmasta ole irrallinen ilmastoteko, vaan osa hyvää metsänhoitoa.
”Kun neuvonta, kannattavuus ja paikallisiin oloihin sopivat ratkaisut kohtaavat, hiilensidontaa voidaan vahvistaa käytännön metsänhoidossa.”
Kyselyyn vastasi 430 Lapissa metsää omistavaa metsänomistajaa. Lisäksi toteutettiin 20 haastattelua.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
